LAUSUNTO 5.8.2026
Sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi yrittäjän eläkelain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta.
Suomen Taksiliitto painottaa YEL-uudistusta koskevassa lausunnossaan taksialan erityispiirteitä, yritysmuotojen välisiä eroja sekä yrittäjän maksukykyä, oikeusturvaa ja muutosten ennakoitavuutta.
Kommentit nykytilaan ja sen arviointiin
Suomen Taksiliitto pitää esityksen nykytilan kuvausta pääosin oikeansuuntaisena. Nykyinen YEL-työtulon määrittely on yrittäjän näkökulmasta vaikeasti ennakoitava. Toimialan mediaanipalkkaan, liikevaihtoon ja muihin tilastollisiin tietoihin perustuva arvio ei kaikissa tilanteissa vastaa yrittäjän tosiasiallista työpanosta, yritystoiminnasta saatavaa tuloa eikä yrittäjän maksukykyä.
Taksialalla toimii paljon pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä. Tulot voivat vaihdella huomattavasti alueen, vuodenajan, sopimusliikenteen määrän, kalustokustannusten ja muun kustannuskehityksen perusteella. Liikevaihto ei tällaisessa toiminnassa kuvaa suoraan yrittäjän käytettävissä olevaa tuloa. Korkea liikevaihto voi syntyä samalla, kun toiminnan kannattavuus ja yrittäjän oma ansio jäävät vähäisiksi.
Myös yritysmuoto vaikuttaa siihen, kuinka hyvin veronalainen ansiotulo kuvaa yrittäjän työpanosta. Osakeyhtiössä yrittäjän ansiotulo muodostuu pääosin yrittäjälle maksetusta palkasta. Toiminimiyrittäjän ansiotulo perustuu yritystoiminnan tulokseen, joka voi sisältää yrittäjän oman työpanoksen lisäksi työntekijöiden työstä, kalustosta ja yritykseen sijoitetusta pääomasta syntyvää tulosta. Tämän vuoksi myöskään veronalainen ansiotulo ei sellaisenaan sovellu kaikissa tilanteissa mekaaniseksi työpanoksen mittariksi.
Nykytilan arviointia tulisi täydentää toimialakohtaisella tarkastelulla. Arvioinnissa olisi käsiteltävä nykyistä tarkemmin yritystoiminnan kausivaihtelua, yritysmuotojen eroja, yrittäjän tulon ja yrityksen liikevaihdon välistä suhdetta sekä tilanteita, joissa yrityksen tulosta tuottavat yrittäjän lisäksi työntekijät.
Taksiliitto pitää tärkeänä myös sitä, että yrittäjälle kerrotaan selkeästi YEL-työtulon vaikutuksista eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan, työttömyysturvaan ja muuhun ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Järjestelmän ymmärrettävyys on keskeinen osa sen hyväksyttävyyttä.
Kommentit ehdotuksista ja niiden vaikutuksista
Taksiliitto kannattaa sitä, että yrittäjä voisi jatkossa valita YEL-työtulonsa perusteeksi joko eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion tai yritystoiminnan veronalaisen ansiotulon. Veronalaisen ansiotulon käyttäminen vaihtoehtoisena perusteena parantaa järjestelmän yhteyttä yrittäjän tosiasialliseen taloudelliseen tilanteeseen ja voi kohtuullistaa erityisesti pienituloisten yrittäjien vakuutusmaksuja.
Valinnanvapauden on kuitenkin oltava tosiasiallista. Viimeksi päättyneen verotuksen tiedot kuvaavat pahimmillaan lähes kaksi vuotta vanhaa tilannetta. Taksialalla kysyntä, sopimukset, kustannukset ja yrittäjän työmäärä voivat muuttua olennaisesti tätä nopeammin. Yrittäjällä tulee olla oikeus saada työtulo määritellyksi myös ajantasaisen ja luotettavasti osoitetun tiedon perusteella silloin, kun yritystoiminnan laajuus, tulot tai yrittäjän työpanos ovat muuttuneet olennaisesti.
Kolmen vuoden sitoutuminen valittuun työtuloperusteeseen on liian jäykkä ilman selvää poikkeusmahdollisuutta. Työtuloperustetta pitäisi voida vaihtaa myös kolmen vuoden määräajan aikana, jos yrittäjän toiminnassa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi merkittävän kuljetussopimuksen päättyminen, toiminnan muuttuminen päätoimisesta sivutoimiseksi, kaluston vähentäminen, työntekijöiden palkkaaminen tai yrittäjän oman ajotyön olennainen väheneminen.
Esityksen mukainen kokonaisarvioon perustuvan työtulon vuosittainen ansiotulotarkistus vaikuttaa yksisuuntaiselta. Työtulo voisi nousta ansiotulon kasvun perusteella, mutta ansiotulon aleneminen ei vastaavasti automaattisesti laskisi kokonaisarvioon perustuvaa työtuloa. Menettely voi johtaa siihen, että tilapäisesti hyvä tulovuosi nostaa YEL-työtuloa, vaikka yritystoiminnan myöhempi tulotaso ja maksukyky ovat heikentyneet. Tarkistuksen tulee toimia symmetrisesti, tai yrittäjällä on oltava yksinkertainen ja nopea oikeus hakea työtulon alentamista muuttuneiden olosuhteiden perusteella.
Taksiliitto ei kannata aloittavan yrittäjän alennuksen poistamista. Nykyinen 22 prosentin alennus on ennakoitava ja automaattisesti yrittäjyyden alkuvaiheeseen kohdistuva tuki. Esitetty pienennetty työeläkevakuutusmaksu ei ole sille vastaava korvaaja. Joustoa voisi käyttää enintään kolmena vuonna seitsemän vuoden aikana, se edellyttäisi yrittäjän erillistä ilmoitusta ja se pienentäisi eläkekertymää. Aloittavan yrittäjän alennus puolestaan alentaa maksua vaarantamatta samalla tavoin vakuutuksen perusteena olevaa turvaa. Taksiyrityksen perustaminen edellyttää usein huomattavia kalusto- ja muita investointeja, joten maksujen ennakoitavuus on toiminnan ensimmäisinä vuosina erityisen tärkeää.
Taksiliitto kannattaa pienennetyn työeläkevakuutusmaksun enimmäismäärän nostamista 25 prosenttiin ja jouston käytön esteiden vähentämistä. Jouston tulee kuitenkin tulla voimaan yrittäjän ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta eikä vasta sitä seuraavan toisen kuukauden alusta.
Taksiliitto kannattaa mahdollisuutta päättää YEL-vakuutus sairaus- tai vanhempainpäivärahakauden ajaksi ja saattaa se kevennetysti uudelleen voimaan. Vähintään kolmen kuukauden päivärahakautta koskevaa vaatimusta tulisi vielä arvioida. Myös lyhyempi täydellinen työkyvyttömyys tai yritystoiminnan keskeytys voi merkitä yksinyrittäjälle olennaista tulonmenetystä.
Vaikutusarviointia on täydennettävä yritysmuoto- ja toimialakohtaisilla laskelmilla. Erityisesti on arvioitava erikseen yksinyrittäjät, toiminimiyrittäjät ja pienet työnantajayritykset. Taksialan kaltaisella työvoima- ja kalustovaltaisella toimialalla yleisiin yrittäjäkeskiarvoihin perustuva vaikutusarvio ei anna riittävää kuvaa muutoksen vaikutuksista.
Kommentit säännöskohtaisiin perusteluihin
Yrittäjän eläkelain 112 §:ssä tarkoitettua yrittäjän ansiotuloa ja sen muodostumista tulee täsmentää erityisesti yksityisen elinkeinonharjoittajan osalta. Perusteluissa on kuvattava, kuinka arvioinnissa huomioidaan työntekijöiden työpanoksen tuottama yritystulo, kaluston ja muun pääoman vaikutus, poistot sekä yritystoiminnan poikkeukselliset ja tilapäiset tulovaihtelut. Yrittäjän henkilökohtaisen eläkevakuuttamisen perusteeksi ei tule lukea tuloa, joka ei tosiasiallisesti perustu yrittäjän omaan työpanokseen.
Ehdotettu kahden viikon määräaika työtuloperusteen valinnalle ja lisätietojen antamiselle on liian lyhyt. Yrittäjän on pystyttävä selvittämään valinnan vaikutukset vakuutusmaksuun, eläkkeeseen ja muuhun sosiaaliturvaan sekä tarvittaessa keskustelemaan asiasta kirjanpitäjän tai muun asiantuntijan kanssa. Määräajan tulisi olla vähintään 30 päivää.
Jos yrittäjä ei määräajassa tee valintaa, esityksen mukaan työtuloperusteeksi vahvistettaisiin kokonaisarvio. Passiivisuudesta ei tule seurata yrittäjälle automaattisesti taloudellisesti epäedullista ratkaisua. Ennen oletusratkaisun tekemistä eläkelaitoksen tulee lähettää yrittäjälle muistutus ja varmistaa, että tieto valintatilanteesta on toimitettu yrittäjälle asianmukaisesti.
Yrittäjän eläkelain 112 a §:ssä on säädettävä nimenomaisesti oikeudesta vaihtaa työtuloperustetta ennen kolmen vuoden määräajan päättymistä, jos yrittäjän työpanos, yritystoiminnan laajuus tai tulot muuttuvat olennaisesti. Pelkkä mahdollisuus muuttaa työtulon määrää ei kaikissa tilanteissa riitä, jos valittu määräytymisperuste ei enää vastaa yrittäjän tilannetta.
Uuden 112 b §:n mukaista ansiotulotarkistusta tulee muuttaa siten, että se tunnistaa sekä ansiotulon nousun että laskun. Vuosittainen tarkistus ei saa muodostua mekanismiksi, joka nostaa kokonaisarvioon perustuvaa työtuloa, mutta ei reagoi vastaavalla tavalla yrittäjän tulojen ja maksukyvyn heikkenemiseen.
Yrittäjän eläkelain 115 §:ää ei tule kumota. Aloittavan yrittäjän alennus tulee säilyttää. Mikäli nykyisestä mallista luovutaan, tilalle on säädettävä vähintään taloudelliselta arvoltaan ja kestoltaan vastaava automaattinen alennus, joka ei heikennä yrittäjän eläkekertymää.
Yrittäjän eläkelain 116 §:ään ehdotettua 25 prosentin maksujoustoa voidaan pitää kannatettavana. Jouston käyttöönottoa tulee kuitenkin nopeuttaa ja sen vaikutukset eläkekertymään on ilmoitettava yrittäjälle euromääräisesti ennen valinnan vahvistamista.
Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:n perusteluissa tulee täsmentää, että keskeisten yrittäjäjärjestöjen kuuleminen sisältää myös toimialakohtaisten järjestöjen kuulemisen. Kun työtulon tietopohjaa, toimialaluokituksia tai toimialakohtaisia laskentaparametreja muutetaan, kyseistä toimialaa edustaville järjestöille on varattava mahdollisuus osallistua valmisteluun. Taksialaa koskevissa kysymyksissä Suomen Taksiliitto on otettava mukaan tietopohjan ja laskentaperusteiden kehittämiseen.
Kommentit voimaantuloon
Ehdotettu voimaantulo 1.1.2028 on mahdollinen vain, jos eläkelaitosten tietojärjestelmät, yhtenäiset soveltamisohjeet, yrittäjille tarkoitetut laskentapalvelut ja neuvonta ovat valmiina hyvissä ajoin ennen lain soveltamisen aloittamista.
Yrittäjän eläkelain 112 §:n ehdotetaan tulevan voimaan jo 1.11.2027 tietojen saamista ja vuoden 2028 työtulovalintoja varten. Viimeistään tässä vaiheessa yrittäjän käytettävissä tulee olla molempia vaihtoehtoja vertaileva laskelma, josta ilmenevät vakuutusmaksun lisäksi vaikutukset eläkekertymään, sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan ja työttömyysturvaan.
Siirtymävaiheessa valintaa ei tule ratkaista yrittäjän passiivisuuden perusteella ilman todennettavaa henkilökohtaista ilmoitusta, riittävää vastausaikaa ja muistutusta. Oikeusturvan kannalta on tärkeää, että yrittäjä ymmärtää tekevänsä vähintään kolmeksi vuodeksi vaikuttavan valinnan.
Ennen vuotta 2028 aloittaneiden yrittäjien oikeus jo alkaneeseen aloittavan yrittäjän alennukseen on turvattava täysimääräisenä jäljellä olevalta alennusajalta.
Taksiliitto kannattaa 50 prosentin vähimmäistason vaiheittaista käyttöönottoa. Työtulon vuosittaisille korotuksille tulisi kuitenkin säätää koko siirtymäajaksi euromääräinen enimmäisraja, josta voitaisiin poiketa yrittäjän suostumuksella. Vuoden 2028 jälkeen tapahtuva rajoittamaton korotus voisi aiheuttaa yrittäjälle äkillisen ja vaikeasti ennakoitavan maksurasituksen.
Kommentit lakiehdotuksista
Suomen Taksiliitto kannattaa lakiehdotusten peruslähtökohtaa eli yrittäjän valinnanmahdollisuuden lisäämistä ja veronalaisen ansiotulon tuomista vaihtoehtoiseksi YEL-työtulon perusteeksi. Lakiehdotuksia tulee kuitenkin muuttaa ennen niiden hyväksymistä.
Lakiin tulee lisätä yrittäjän oikeus vaihtaa työtuloperustetta kolmen vuoden määräajan aikana olennaisesti muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Ansiotulotarkistuksen tulee reagoida myös yrittäjän tulojen alenemiseen. Työtuloperusteen valintaa koskeva määräaika tulee pidentää vähintään 30 päivään, eikä kokonaisarviota tule vahvistaa oletusratkaisuna ilman yrittäjälle lähetettyä muistutusta.
Aloittavan yrittäjän alennus tulee säilyttää. Maksujouston laajentaminen ei yksin korvaa ennakoitavaa ja yrittäjyyden ensimmäisiin vuosiin kohdistuvaa alennusta.
Lisäksi Eläketurvakeskuksen kuulemisvelvollisuutta koskevaan säännökseen tai vähintään sen perusteluihin tulee kirjata toimialakohtaisten yrittäjäjärjestöjen osallistuminen tietopohjan kehittämiseen. Pelkkä yleisten yrittäjäkeskusjärjestöjen kuuleminen ei riitä varmistamaan, että eri toimialojen liiketoimintamallit ja työpanoksen muodostuminen tunnistetaan oikein.
Näillä muutoksilla lakiehdotus parantaisi yrittäjän mahdollisuutta sovittaa vakuuttaminen tosiasialliseen taloudelliseen tilanteeseensa vaarantamatta järjestelmän ennakoitavuutta tai yrittäjän oikeusturvaa.
Muut kommentit ja yleiset huomiot
YEL-uudistuksen keskeinen tavoite tulee olla yrittäjien luottamuksen palauttaminen järjestelmään. Luottamus syntyy siitä, että maksujen perusteet ovat ymmärrettäviä, päätökset yksilöllisesti perusteltuja ja maksurasitus kohtuullisessa suhteessa yrittäjän tosiasiallisiin tuloihin.
Yrittäjälle tulee tarjota ennen valintaa yhtenäinen ja eläkelaitoksesta riippumaton laskelma molempien työtuloperusteiden vaikutuksista. Laskelmassa tulee näyttää vähintään arvio vuosittaisesta YEL-maksusta, eläkekertymästä sekä keskeisistä sosiaaliturvaetuuksista. Päätöksessä on yksilöitävä käytetyt tiedot, laskentaperusteet ja yrittäjän toimittamien selvitysten vaikutus lopputulokseen.
Uudistuksen vaikutuksia tulee seurata toimialan, yritysmuodon, yrityksen koon ja yrittäjän tulotason mukaan. Taksialan vaikutuksia on seurattava erikseen, koska alalla toimii paljon yksinyrittäjiä ja pieniä yrityksiä, joiden tulot ja työmäärät vaihtelevat. Seurannassa tulee arvioida maksujen lisäksi yritystoiminnan jatkumista, uusien yritysten syntymistä, eläkekertymää ja muun sosiaaliturvan tasoa.
Lain toimivuudesta tulee tehdä riippumaton arvio viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Arvioinnin perusteella on oltava valmius muuttaa laskentaperusteita, vähimmäisrajoja ja valintamenettelyä, mikäli ne aiheuttavat yksittäisille yrittäjäryhmille kohtuuttomia tai ennakoimattomia vaikutuksia.
Suomen Taksiliitto korostaa, että yrittäjän riittävä eläke- ja sosiaaliturva on YEL-järjestelmän keskeinen tavoite. Taksiliitto pitää tärkeänä, että yrittäjät vakuuttavat työpanoksensa asianmukaisesti eivätkä jää eläkeiässä pelkän kansaneläkkeen tai takuueläkkeen varaan. Uudistuksen tavoitteena tulee olla järjestelmä, joka kannustaa riittävään vakuuttamiseen samalla kun se huomioi yrittäjän todellisen työpanoksen, maksukyvyn ja toimialakohtaiset erityispiirteet.