Blogi 29.4.2026

YEL-järjestelmäuudistus pyrkii lisäämään joustoa

Uudistus pääpiirteittäin

Orpon hallitus saavutti kehysriihessään 22.4.2026 sovun yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta, joka tulee voimaan

vuoden 2028 alusta alkaen. Uudistuksen myötä lanseerataan niin kutsuttu valinnanvapausmalli. Nykyisin YEL-vakuuttaminen perustuu yksinomaan yrittäjän työpanoksen laskennalliseen arvioon. Uudistus tuo tälle laskentatavalle toisen vaihtoehdon, jossa YEL-työtulo perustuu yrittäjän todellisiin ansiotuloihin. Jatkossa yrittäjä saa siis itse valita, kummalla tavalla hänen YEL-työtulonsa lasketaan. Valinta tehdään vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Käytettiin kumpaa laskentatapaa tahansa, vähimmäisvaatimuksena on, että YEL-työtulo on vähintään 50 % yrittäjän todellisista, veronalaisista ansiotuloista. Vähimmäisvaatimukseen siirrytään portaittain viisi prosenttiyksikköä kerrallaan vuosina 2028–2032, alkaen 30 %:n vaatimustasosta. Vuonna 2028 on vielä voimassa nykyisen lainsäädännön mukainen 4 000 euron enimmäiskorotusraja nykymääritelmän mukaisiin työtulotarkistuksiin.

Aloittavan yrittäjän YEL-maksualennuksesta luovutaan. Toisaalta alasuuntaista maksujoustoa korotetaan 25 %:in. Lisäksi YEL-vakuutuksen voi jatkossa keskeyttää sairauspäivärahakauden ajaksi. Eläkeyhtiöille tulee laajempi perusteluvelvollisuus YEL-työtulon ja -maksujen määrittämisessä. Työtulon määrittelyn soveltamisohjeita päivitetään

YEL-vakuuttamisen perusedellytykset eivät muutu. YEL-vakuutus on siis jatkossakin pakollinen kaikille 18–68-vuotiaille Suomessa omassa yrityksessään työskenteleville yrittäjille, joiden yritystoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja joiden YEL-työtulo on vähintään vuosittain vahvistettavan minimirajan verran. Vuonna 2026 tuo minimiraja on 9 423,09 euroa.

Tämä johtaa siihen, että jatkossa YEL-maksujen laskenta on hieman aiempaa monimutkaisempaa. Ensin on arvioitava yrittäjän laskennallinen työtulo, jotta saadaan tieto, ylittääkö työtulo vuotuisen minimirajan. Tämän jälkeen yrittäjä tekee valinnan siitä, kumpaa laskentatapaa hänen YEL-työtulonsa määrittämiseen käytetään. Jos yrittäjä siis päättää käyttää todellisia ansiotulojaan, suoritetaan niiden laskenta vasta tämän vaiheen jälkeen.

Hallitus päätti lisäksi aloittaa selvityksen YEL-maksujen rahastoinnista. Tällä hetkellä ainoastaan palkansaajien työeläkemaksut rahastoidaan. Kun väestö ikääntyy ja sitä myötä eläkemenot kasvavat, valtion maksuosuus yrittäjäeläkkeistä kasvaa. Rahastoinnilla voitaisiin varmistaa, että rahoitusta eläkemenoihin olisi myös tulevaisuudessa.

Uudistuksen vaikutukset

Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön arvion mukaan uudistuksen myötä 40 %:lla yrittäjistä YEL-maksut laskisivat, 40 %:lla yrittäjistä YEL-maksut pysyisivät ennallaan ja 20 %:lla yrittäjistä YEL-maksut nousisivat. Lasku kohdistuisi erityisesti pienituloisiin ja nousu erityisesti suurituloisiin yrittäjiin. Toisaalta yrittäjillä olisi edelleen mahdollisuus maksaa YEL-maksua vaadittua enemmän. Ei ole myöskään varmuutta siitä, kumpaan vaihtoehtoon yrittäjät valinnanvapausmallissa lopulta päätyisivät. Tämän vuoksi arviot YEL-maksujen muutoksista tai muuttumattomuudesta voivat erota merkittävästikin siitä, mitä todellisuudessa tuleman pitää.

Uudistuksen tarkoituksena on joustavoittaa YEL-järjestelmää, kohtuullistaa YEL-maksuja ja laajentaa yrittäjien valinnanvapautta. Valinnanvapaudella voi olla niin hyviä kuin huonojakin vaikutuksia. Ansiotietojen hyödyntäminen YEL-vakuuttamisessa on toivottu muutos. Taksialalla toimii paljon pienyrityksiä, joiden tulot vaihtelevat sesongin mukaan eivätkä aina vastaa laskennallista työtuloa. Erityisesti pienituloisilla yrittäjillä YEL-maksut laskisivat, ja käteen jäisi siten enemmän tuloa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan se kannustaisi yrittäjiä työntekoon ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Myös uuden yrityksen perustaminen olisi houkuttelevampaa. Matalammat YEL-maksut johtavat toisaalta matalampaan eläketasoon, mikä voi myöhentää eläköitymistä. Pitkät työurat ovat jo nyt taksialalla melko tavallisia.

Mitä tulee todellisten ansiotulojen laskemiseen, osakeyhtiössä lienee selvää, että ansiotulo on sen verran, mitä yrittäjä itselleen nostaa palkkaa. Osinkotuloja ei tässä otettaisi huomioon, mikä on linjassa sen kanssa, että eläkkeen kertyminen perustuu työpanokseen, ei pääoman tuottoon. Iso osa taksiyrityksistä on kuitenkin toiminimiä, ja toiminimiyrittäjän osalta ansiotulojen laskeminen on hankalampaa. Toiminimiyrittäjän ansiotulo perustuu käytännössä yritystoiminnan tulokseen, ja yritystoiminnan tulos puolestaan voi koostua muistakin kuin yrittäjän itsensä – kuten työntekijöiden – panoksesta. Olisi nurinkurista, jos yrittäjän henkilökohtaista eläkettä kasvattaisi jonkun muun työpanos. Yrittäjän on joka tapauksessa tarkoin mietittävä, kumpaan laskentatapaan hän päätyy, ja huolellisella suunnittelulla hän voi vaikuttaa YEL-työtulonsa ja siten YEL-maksujensa arvoon.

Lisäksi on huomioitava uudistuksen vaikutus julkiselle taloudelle. Uudistus nostaisi valtion maksuosuutta yrittäjäeläkkeestä n. 80 miljoonaa euroa, vaikka joidenkin osalta YEL-maksut nousisivat ja maksualennuksetkin poistettaisiin. YEL-järjestelmä on jo nyt alijäämäinen, minkä vuoksi valtion kustannusten nousu voi koitua ongelmaksi. Muuta julkista taloutta voitaisiin joutua sopeuttamaan.

Kyse on vasta alustavasta sovusta eikä lakia ole vielä kirjoitettu. Siksi kaikenlaiset muutokset suunnitelmiin ovat yhä mahdollisia. Uudistus voi kuitenkin tuoda toivottua joustoa ja kohtuullisuutta YEL-maksuihin. Todelliset vaikutukset näemme kuitenkin vasta lain voimaantulon jälkeen. Taksiliitto seuraa aktiivisesti lakivalmistelua ja tekee vaikuttamistyötä sen eteen, että YEL-uudistus toisi toivottua muutosta myös taksialalle.

Helena Lahti
neuvontajuristi, Taksiliitto