Blogi 16.10.2025

YEL-järjestelmä kaipaa uudelleentarkastelua

YEL-vakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka tarjoaa turvaa yrittäjälle tilanteissa, joissa työnteko estyy väliaikaisesti esimerkiksi

sairastumisen tai perhevapaan vuoksi taikka lopullisesti esimerkiksi eläköitymispäätöksen myötä. YEL-vakuutus on pakollinen kaikille 18-68-vuotiaille Suomessa omassa yrityksessään työskenteleville yrittäjille, joiden yritystoiminta jatkuu vähintään neljä kuukautta ja joiden YEL-työtulo on vähintään vuosittain vahvistettavan minimirajan verran. YEL-työtulo tarkoittaa yrittäjän työpanoksen arvoa rahassa mitattuna, ja sen määrä vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka paljon yrittäjän tulee maksaa YEL-vakuutusmaksua. Vuonna 2025 mainittu minimiraja on 9 209,43 euroa.

YEL-lakiuudistus tehtiin pari vuotta sitten

YEL-järjestelmää koskeva lakiuudistus tuli voimaan 1.1.2023. Uudistuksessa tarkennettiin sitä, mitä asioita otetaan huomioon YEL-työtulon suuruutta määriteltäessä. Uudistuksen tavoitteena oli pitää työtulo ajan tasalla suhteessa liiketoiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin. Laskennassa otetaan uudistuksen myötä huomioon toimialan mediaanipalkka ja muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laatua, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. YEL-työtulo tarkistetaan kolmen vuoden välein. Kahdella ensimmäisellä tarkastuskerralla korotus voi olla maksimissaan 4000 euroa. Korotusrajoitus ei kuitenkaan koske yrityksiä, jotka on perustettu vuonna 2023 tai sen jälkeen eli lakiuudistuksen tultua voimaan.

Uudistus on näkynyt useiden yrittäjien työpöydällä tänä vuonna, sillä YEL-työtulon tarkistusta ollaan tekemässä ensimmäistä kertaa uusien sääntöjen mukaan kaikille yrittäjille, joiden työtulot ovat yli 25 000 euroa. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä, jos työtuloa on päivitetty olennaisesti (yli 15 %) tai tarkistettu viimeisen kolmen vuoden aikana.

Tarkistuksen aikana yrittäjän kannattaa olla hereillä. Eläkelaitos lähettää yrittäjälle oman arvionsa YEL-työtulosta, ja arvio perustuu siihen, millaista yritystoiminta on edellisvuosina ollut. Arvio ei ota automaattisesti huomioon esim. useamman osakkaan vaikutusta YEL-työtuloon. Jos yritystoiminta ei jatku edellisvuosien kaltaisena tai jos muutoin vaikuttaa siltä, ettei eläkelaitoksella ole kokonaiskuvaa siitä, mitkä asiat vaikuttavat yrittäjän YEL-työtuloon, kannattaa yrittäjän ehdottaa muuta työtuloa perusteluineen.

Tarkastusprosessi etenee karkeasti seuraavalla tavalla:

1. Eläkelaitos lähettää työtuloehdotuksen.
2. Yrittäjän on kahden viikon määräajassa vastattava ehdotukseen joko hyväksymällä se tai tekemällä perustellun ehdotuksen muusta työtulosta.
3. Jos yrittäjä ei vastaa ehdotukseen, eläkelaitos korottaa työtuloa suositustasolle tai korkeintaan 4000 eurolla (kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla uudistuksen jälkeen).
4. Yrittäjä saa päätöksen työtulosta, jos sitä muutetaan tarkistuksen seurauksena.
5. Uusi työtulo tulee voimaan työtuloehdotuksen lähettämistä seuraavan toisen kuukauden alusta.

Eläkejärjestelmää ollaan jälleen uudistamassa

Vaikka YEL-järjestelmän uudistuksesta on vain vähän aikaa, sitä ollaan jälleen laittamassa uuteen uskoon. Uuteen järjestelmään ei nimittäin olla oltu tyytyväisiä. Haasteena nähdään se, että YEL-työtulo tarkoittaa arviota yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta, mikä ei vastaa todellisia tuloja vaan sitä, mitä vastaavasta työstä maksettaisiin palkkaa ulkopuoliselle. Tästä tulosta laskettavat eläkemaksut voivat muotoutua epärealistiseksi suhteessa yrittäjän todellisiin tuloihin ja voi estää koko liiketoiminnan kehittymisen.

Hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2025 tehtiin seuraava kirjaus: ”Korjataan yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia. Valmistellaan selvityshenkilö Jukka Rantalan selvityksen valmistettua YEL-järjestelmään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Muutokset tulisivat voimaan vuonna 2029, jolloin nykyisen työtulon määrityksen siirtymäaika olisi päättymässä. Tarvittaessa hallitus asettaa uuden siirtymäajan. Yrittäjien eläkejärjestelmän uudistuksen jälkeen eli vuosina 2023–2025 aloittaneille yrittäjille säädetään sama 4 000 euron korotusraja kuin muille yrittäjille ensimmäisiin työtulotarkastuksiin vuosille 2026–2028.”

Selvityshenkilö Jukka Rantalan työn on määrä päättyä 30.11.2025, jonka jälkeen esitetty malli on selvillä. Selvityksen tavoitteena on kehittää yrittäjien eläkejärjestelmää sekä kartoittaa nykyisen työtulomäärittelyn ongelmia ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi. Uusi laki valmistellaan vuonna 2026 ja se tulisi voimaan vuoden 2029 alussa. Ratkaisuksi haetaan todellisiin tuloihin perustuvia eläkevakuutusmaksuja.

Vuosina 2023-2025 aloittaneiden yrittäjien osalta muutoksia olisi kuitenkin tulossa pikaisemmalla aikataululla, sillä hallitus esittää yrittäjän eläkelain voimaantulosäännökseen määräaikaismuutosta, joka asettaa 4000 euron enimmäiskorotuksen rajan jo vuonna 2026-2028 tehtäviin YEL-työtulon tarkistuksiin myös vuosina 2023-2025 aloittaneille yrittäjille. Tämä olisi merkittävä parannus aloittelevien yrittäjien asemaan ja asettaisi heidät samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa.

Taksiliitto kannattaa YEL-järjestelmän uudelleentarkastelua. On varmistettava, että YEL-vakuutuksen kustannukset eivät koidu kannattavan yritystoiminnan kohtaloksi. Haaste koskee erityisesti toiminimiyrittäjiä. Yrityksen liikevaihto ja toimialan mediaanipalkka ei välttämättä lainkaan vastaa sitä, mitä toiminimiyrittäjä todellisuudessa ansaitsee työstään. Toisaalta osakeyhtiössä haasteita voi koitua etenkin niille yrityksille, joissa osakkaita on useampi.

YEL-järjestelmälle on paikkansa paitsi odottamattomien tilanteiden varalta, myös silloin, kun on aika tehdä lopettamispäätös ja jäädä eläkkeelle. Yrittäjän on kuitenkin itse varmistettava, että YEL-vakuutusmaksut on mitoitettu oikeasuhteisesti yrittäjän ansaintaan nähden ja niistä on oltava konkreettista ja tuntuvaa hyötyä silloin, kun tarve erilaisiin YEL-vakuutuksen mahdollistamiin päivärahoihin ilmenee.

Helena Lahti

neuvontajuristi