Blogi 13.6.2025

Vuosi taksialalla – katsaus menneeseen ja odotukset tulevaan

Loppuvuosi tulee olemaan mielenkiintoinen taksiliikenteen lainsäädännön osalta. Käyn katsauksessani kuitenkin läpi paljon edellisestä vuodesta 2024, ja tätä kirjoittaessa asiat ovatkin vielä vaiheessa lainsäädäntöhankkeiden osalta.

Viime vuoden alkupuolella liiton huomio oli sidosryhmien tapaamisissa, kun tiedossa oli kevään arviomuistio taksiliikenteen tilasta. Oikeaa tietoa piti saada eri sidosryhmille, jottei näiden tarvitse mutu-tuntuman tai pelkän median perusteella kyseiseen muistioon lausua. Taksiliitto onnistui tässä tiedonvälityksessä kiitettävästi, koska montaakaan merkittävää eriävää näkemystä arviomuistion lausunnoissa ei ollut. Suurin osa merkittävistä lausujista esitti Taksiliiton tavoitteiden mukaisia korjaavia toimenpiteitä lakiin. Mainittakoon esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Ammattiliitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Satakunnan hyvinvointialue, Kuluttajaliitto ry, Verohallinto ja silloin vielä Suomen Yrittäjätkin, jotka ymmärsivät riittävän lakikorjaustarpeen.

Epäileväisimpiä korjaussarjan kokonaisvaltaisesta tarpeesta olivat mm. ITS Finland ry ja Kilpailu- ja Kuluttajavirasto. Mainittakoon että ministerin lakiluonnoksen lausuntokierroksella, joka tätä blogia kirjoittaessa on juuri päättynyt, ITS-Finland korjasi näkemystään parempaan suuntaan ja Suomen Yrittäjät taasen käänsi takkinsa suhteessa arviomuistion näkemykseensä. Tämän enempää en tässä vaiheessa lakiesityksen lausuntoja kirjoituksessani huomioi, koska kattava analyysi niistä on vielä tekemättä.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi 24.10.2024 Taksiliiton ajankohtaispäivässä, että heidän pohjaesityksessään on kaikki, mitä tarvitaan ollakseen riittävä korjaussarja. Suomen hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ratkeaa se, kuinka paljon hallitus arvottaa kotimaista yrittäjyyttä. Kysymyksessä on viime kädessä poliittinen päätös. Tulee mitä tulee, sen kanssa me kaikki yrittäjät joudumme pärjäämään. Eikä minulla ole epäilystä, etteikö me pärjätä, mutta se voi vaatia suuriakin muutoksia tapaamme toimia niin yrittäjä- kuin välitysyhtiötasolla. Tulevaisuudessa pitää pystyä juoksemaan pysyäkseen paikallaan.

Taksiyrittäminen on yrittämistä siinä missä muukin yrittäminen. Se vaatii paljon työtä, sitoutumista ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Taksiyrittämiseen kuuluu haasteita, kilpailua, sääntelyä ja asiakaspalvelun vaatimuksia. Sääntely tosiaan mainittu, mutta sellaisia entisiä asemapaikka-, määrä- ja tiukkaa hintasääntelyä ei tule enää olemaan. Mainittakoon tämä asia vielä viimeisen kerran. Yhteiskuntataksasta voidaan vielä puhua jonkinmoisena runkona julkisissa kilpailutuksissa. Taksiliitto on mukana tekemässä Tilastokeskuksen tuottamaa dataa tähän.

Viime vuosi alkoi uuden toimitusjohtajan haarukoinnilla. Toimitusjohtaja Timo Koskinen oli ilmoittanut 30.11.2023 jättävänsä tehtävänsä, joten seuraajan etsintä alkoikin kuumeisesti vuoden 2024 alussa. Liiton hallitus perusti toimitusjohtajan varahenkilöllä vahvistetun nelihenkisen valintaryhmän, joka seuloi suuresta joukosta kuusi ryhmän haastateltavaksi ja heistä kolme vielä koko hallituksen arvioitavaksi. Lopputuloksena valinta kohdistui nyt jo meidän kaikkien tuntemaksi tulleeseen Annukka Mickelssoniin. 1.5. astuttuaan toimeensa hän alkoi puhua heti meistä taksiliittolaisista. Siitä ymmärsin, että olimme tehneet oikean valinnan. Ja heti suoraan hän pääsikin ministerin pyöreään pöytään ja arviomuistiota purkamaan. Eli itselleen sopiviin kenkiin.

Viime vuoden kevään lopussa saimme kuulla suruviestin, kun Taksiliiton kunniapuheenjohtaja Veikko Kauranen Laukaasta oli siirtynyt ajasta iäisyyteen. Noin vuotta myöhemmin tänä keväänä kunniajäsen ja Yrjö Mäkinen Tampereelta ja kunniajäsen Antti Jämiä Porista jättivät myös maallisen vaelluksensa. Liittomme osoittaa kunnioituksensa heidän elämäntyölleen ja ottaa osaa suruun.

Kesällä järjestö koki menetyksiä, kun molemmat lakihenkilöt halusivat ottaa loikan tulevaisuuteen ja edetä urallaan kohti uusia haasteita. Samaan aikaan meillä on kaksi pitkään liitossa ollutta henkilöä perhevapaalla, joten hetken olimme todella ohuen langan varassa, kun sitä valtavaa määrää tietoa, niin hiljaista kuin julkistakin, hallitsi Ville Jaakola. Toki Elina Ala-Heikkilä oli jo sen verran pitkään talossa ollut, että hänenkin asiantuntemuksensa nousi arvoonsa.

Sittemmin olemme kriittisimmän vaiheen jo ohittaneet, kun uudet lakihenkilöt Mikael ja Helena sekä uusi somevastaava Oskari ovat nopeasti sisäistämässä taksialan trendit ja ilmiöt. Ja juuri tätä kirjoittaessa Mikael ilmoitti lähtevänsä saadessaan tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Tämä siitäkin huolimatta, että molemmat osapuolet olivat erityisen tyytyväisiä toisiinsa. Olemme siis melkoinen kasvattajaseura. Mikael oli lyhyen ajan, mutta kriittisillä hetkillä hänen arvonsa liiton palveluksessa oli todella tärkeä. Suuri kiitos Mikaelille yhteisestä rupeamasta.

Aiemmin mainitun lainsäädäntöhankkeen lisäksi taksialan edunvalvontaa uhkaa inhouse-yhtiöiden lisääntyminen, joiden tehokkuus on tutkitusti heikompi kuin yksityisesti tuotettujen palveluiden. Suomen hallituksen linjaus sidosryhmän 10% vähimmäisomistuksesta on oikeansuuntainen rajaus. On tärkeää kysyä, miksi kilpailulainsäädäntöä pitäisi kiertää, jos yksityistä yritystoimintaa on tarjolla. Tämä koskee erityisesti myös taksialaa. Kilpailulainsäädännön kiertämisen estäminen onkin merkittävä osa edunvalvontaamme. Inhouse-yhtiön perustaminen on aina poliittinen päätös eikä se kuulu markkinatalouteen.

Korot ovat tulleet alas pahimpien korkohuippujen jälkeen. Monilla yrittäjillä on kuitenkin vaikea saada rahoitusta, vaikka olisi vakuuksiakin. Meidän taksiyrittäjien tuotantovälinettä varten on onneksi yleensä saatavilla autoliikkeen kautta rahoitusta. Se voi olla kalliimpaa kuin pankista saatavalla rahalla. Vaikka rahoituksessa on rajoitteensa, on se ketterämmin haettavissa kuin perinteinen pankkilaina. Ja hyvänä vaihtoehtona joka tapauksessa.

Kulutuskysyntä ei ole noussut sellaiselle tasolle, mitä se oli ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa, mutta korttidatan perusteella nousua on jo jonkin verran. Nousu perustunee pitkälti alustatalouden toimijoiden lisääntyneeseen tarjontaan. Verottajalle ja Traficomille ei näiden toimijoiden liikkeistä kerry kattavasti dataa. Onkin mahdollista, pahimmissa skenaarioissa, että jos tähän ei tule muutosta, kulutusmarkkinoilla tapahtuu jako kahteen. Eli on lukematon määrä nano-tason ”yrittäjiä”, sekä suuret kansainväliset alustat. Eikä välissä ole mitään. Eli jää puuttumaan mikro, pien- ja suuremmatkin yritykset, koska pelkästään alustatalouden palvelijana on vaikeaa yritystään kasvattaa.

Edelleen on mahdollista, että taksimarkkina kaiken kaikkiaan ajautuu kaksille markkinoille siten, että eri taksit hoitavat kuluttajat ja eri taksit julkisen palvelun kuljetukset. Yhdeksi toimintatavaksi voi isoimmissa kaupungeissa tulla sekä-että -malli.

Kansaneläkelaitos on sopinut välitysyhtiöiden kanssa käyttävänsä myös vuoden 2026 option, joten ensi vuonna alkanee markkinavuoropuhelu ja uusi kilpailutus. Jos vertailukohtana pidetään nykyistä mallia, uskokaamme, että siitä uudesta kilpailutuksesta tulee hyvä.

Uskon, että kaikenlaisesta alallamme olevasta epäselvyydestä huolimatta, voi vastaisuudessakin pärjätä aivan hyvin. Ne tarvitsevat meitä vähintään yhtä paljon kuin me heitä. Yhteisriippuvuus on hyvä lähtökohta.

Hauskaa kesää kaikille!

Tuomo Heino