Blogi

Uudessa maailmassa on haasteita, mutta mahdollisuuksia yrittäjälle sitäkin enemmän

Tervehdys ja suuret kiitokset Taksiliitolle kunniasta päästä kertomaan blogissa kokemuksistani uuden laki liikenteen palveluista tuomista muutoksista.

Minulla tulee joulukuussa 15 vuotta täyteen taksiyrittäjänä. Alkujaan Lempäälässä eli Tampereen kupeessa alkunsa saanut yritykseni toimii tällä hetkellä myös Valkeakoskella ja Tampereella. Koko taksiyrittäjyyteni ajan olen halunnut toimia vakioasiakkuuksien kautta, eikä välityskeskuksen palvelu ole ollut lähimpänä sydäntäni, vaikkakin urani aikana olen toiminut paikallisyhdistyksen puheenjohtajana kahdeksan vuotta ja Tampereen Aluetaksin hallituksessa viisi vuotta.

Vuodenvaihteessa yritykselläni oli kaksi lupaa Lempäälässä ja kaksi Valkeakoskella. Niin kuin tiedämme, lupia alkoi vapautua jo alkuvuonna, eikä hakijoita ihan kauheasti ollut. Sainkin tammikuussa Valkeakoskelle kolmannen liikenneluvan ja maaliskuussa luvan Tampereelle. Keväällä suunnittelin, että yrityksessäni toimii kaksi erilaista yksikköä. Tampere-Lempäälä on Tampere-vetoinen kasvukeskuksen sisäinen taksi, jossa kuljetuksen tarvitsijoita on ympäri vuorokauden. Vastaavasti Valkeakosken yksikkö operoi keskellä metsää pienessä kaupungissa, jonne kilpailun rantautuminen on todennäköisesti epätodennäköisempää, ja arkiöiden osalta kaupunki on maaseutupitäjä.

Näiden ajatusteni siivittämänä aloitimme Valkeakoskella kesäkuussa oman 24/7-päivystyksen, ja heinäkuussa lisäsimme ajoneuvojen määrän neljään henkilöautoon. Myös Lempäälä-Tampere -alueella nostimme automäärän neljään henkilöautoon. Tila-auto palvelee koko aluettamme, mutta vain tilausajo tyyppisesti, koska koen, että tila-autosta pitäisi saada lisäpalvelu, eikä sen kuulu mielestäni olla saatavilla halpaan hintaan sormia napsauttamalla, varsinkaan yhden ihmisen halpuutetuissa kuljetuksissa. Välityksen osalta palvelemme sote-, Kela- sekä Tampereen Aluetaksin ja Kanta-Hämeen Aluetaksin asiakkaita. Olemme käyneet tutustumassa myös aktiivisesti uusiin mahdollisiin kuljetustenvälittäjiin, joihin kuuluu Kyyti, Menevä ja Kajon.

Muutos tuli, mutta millainen?

Oma näkemykseni kohtaamastamme muutoksesta on nyt hyvin erilainen kuin mitä oletin muutoksen olevan, jos asiaa minulta olisi kysytty keväällä.

Tampereen seudulla kilpailua ei ole tullutkaan niin nopeasti kuin aavistelin. Lähinnä muutos on ollut vain automäärän kasvu Tampereen Aluetaksin välityksen piirissä, ja tolpalta otetun taksin hinta, mikä on varsinkin yöaikaan kaksinkertaistunut kesäkuiseen hintaan nähden. Asiakkaan on toisin sanoen vaikeampaa ostaa mieleisen hintaista matkaa yöaikaan, koska taksia jonottaessa on aika haastavaa saada sitä tolpalle tulevaa autoa tingattua itselle edulliseksi. Toisaalta taas auton saaminen välitysyhtiön kautta samaan aikaan on vaikeaa, koska euro ohjaa vapautuvia autoja tolpalle. Tämä onkin tuonut takaisin vuosikymmenen takaisen tavan, kun asiakas kysyy jo matkalla keskustaan: ”Tuletko hakemaan 4:30 ravintolan edestä?” Omassa liiketoiminnassani tämä on aina ollut tärkeä osa toimintaamme ja mielellämme autamme asiakasta saamaan kuljetuksen helposti ennakkoon sopimalla.

Valkeakoskella taas markkina itsemaksavien osalta on pysynyt vieläkin enemmän ennallaan. Pienellä kylällä kukaan ei tietenkään lähde edes tolppamatkoja ylihinnoittelemaan – se olisi todella lyhyt tie asiakkaiden tuntiessa alueen yrittäjät.

Suurin muutos on tapahtunut yhteiskunnan järjestämissä palveluissa

Molemmilla alueilla on yksi yhteneväinen asia: suurimman muutoksen on saanut aikaan yhteiskunta. On tietenkin ymmärrettävää, että sääntelyn murtuminen avasi suuren mahdollisuuden saada hinnaltaan alhaisempia tarjouksia, kun LVM:n määrittelemää hinnoittelun normia ei enää ole ja alalle syntyy uusia toimintamalleja.

Itse yllätyin, että Kelan kuljetusten uudelleenjärjestäminen, mikä on ollut monelle Kela-välityskeskukselle arkea jo vuosia, on tuottanut lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia. Toisilla puuttuu autot ja toisilla ei toimi järjestelmä. Ihan oikeasti, jos toiminta vaatii ihmisen vastaamaan, järjestelmän välittämään sekä auton ajamaan, niin miten on mahdollista, että parhailla alueilla epäonnistuttiin kolmesta kohdasta kahdessa?

Ja mitä tulee kunnallisiin kuljetuksiin, se onkin lähes yhtä ihmeellinen juttu. En ymmärrä, ettei kukaan työkaveri herättänyt sitä viereisellä pulpetilla istuvaa liikenneinsinööriä, joka kuvitteli, että heti ensimmäisenä päivänä autoja on pilvin pimein. Kuinka alalla, jolla on aina ollut kuljettajapula, tämä voisi yhdessä yössä muuttua? Tai miten asiakkaat saadaan kuljetettua, jos kukaan ei lupaa mitään, eikä kuljetuksiin vaadita edes sitoutumaan? No, lehdistä olemme lukeneet, kuinka pilvilinna sittemmin romahti. Nämä seikat ovat ainakin omasta mielestäni ne alamme suurimmat muutokset.

On totta, että Kela-kuljetukset oli pakko kilpailuttaa ja tätä kautta hakea yhteiskunnan sekä kuljetettavien etuja. Uudistus toi tullessaan myös autoilijalle mahdollisuuden optimoida omaa tehokkuuttaan, kun asiakkaita toiselle paikkakunnalle viedessä voi jäädä odottamaan sieltä paluukuljetusta, jolloin vältytään tyhjiltä kilometreiltä.

Sote-uudistuksessa olisin itse pitänyt toimintamallia puolen vuoden ajan entisellään ja laittanut muutokset täytäntöön markkinoiden hieman rauhoituttua. Näin yhtäaikaiset muutokset ja niiden tuomat arjen haasteet eivät olisi tuntuneet autoilijoille niin suurilta.

Tämä on kuitenkin ollut arvokasta oppia meille kaikille. Ja uskon vahvasti, että yhteiset haasteet ovat kasvattaneet meistä jokaista ja arvostus toimivaa taksipalvelua kohtaan asiakkaiden silmissä on myös noussut.

Puolivaloilla ei leikkiin kannata ryhtyä

Järjestelmähaasteiden ollessa pahimmillaan huomasin myös, että omassa yhtiössäni tämä yhdisti meitä tiiminä ja yhteydenpito alueen muiden toimijoiden kanssa kasvoi, kun haimme vertaistukea ja ratkaisuja yhdessä. En siis koe, että uudistuksista seurasi ainoastaan harmia ja harmaita hiuksia. Itse olen verkostoinut alan toimijoiden kanssa vahvemmin ja hakenut ratkaisuja asiakkaan näkökulmasta. Samalla kaavalla uskon, että alueellisesti koetut haasteet ympärivuorokautisesta taksipäivystyksestä on ratkottavissa – yhteistyöllä ja ratkaisuja etsimällä.

Olen odottanut alan vapautumista 10 vuotta ja tulevaan kilpailuun suhtaudun luottavaisin mielin. Uskon, että tämä vapaampi maailma tuottaa mahdollisuuksia, jos vain haluaa ottaa haasteen vastaan. Itse koen tärkeäksi, että sen mitä päättää tehdä, niin tekee niin hyvin kuin mahdollista. Toisin sanoen, jos ajat toisen ajoa tai rakennat omaa brändiä, molemmissa vaihtoehdoissa vain täydellinen onnistuminen on oman edun mukaista. Puolivaloilla leikkiin ei kannata ryhtyä. Pitkäjänteinen tekeminen ja itseensä uskominen on yhdistelmä, joka kantaa hedelmää tulevaisuudessa. Ei siis kannata lannistua yhdestä huonosta viikosta, sillä asiakas palaa luoksesi, kun tarjoat parastasi.

Mikko Kivelä, taksiyrittäjä, Mikko Kivelä Oy