Blogi

Keisarillinen telefooniasetus

Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ovat viitanneet liikennepalvelulain valmistelun yhteydessä varsin usein viestintämarkkinoihin ja niiden muutoksiin. Jopa Keisarilliseen telefooniasetukseen on vedottu eri tilanteissa. Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen työhuoneen seinällä tuo asetus on jopa nähtävillä ja sitä on taksialan toimijoille näytetty.

Keisarillinen telefooniasetus oli lyhyt ja yksinkertainen sisällöltään. Se luotiin aikana, jolloin toiminta oli yksinkertaista, vähäistä ja vaatimatonta, eikä tarkempia säädöksiä tarvittu. Koko yhteiskuntamme oli hyvin erilainen ja tuolloin kansalaisille riitti, kun virkamies kertoi, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Perusteluita ei juuri vaadittu.

Telefooniasetus on kumottu ja viestintämarkkinoille on tullut oma lainsäädäntönsä, joka on varsin laaja ja yksityiskohtainen. Ministeriö totesikin, että näin tulee käymään myös liikennepalvelulain suhteen. Liberaali markkinatalous edellyttää toimiakseen merkittävästi tarkempaa sääntelyä kuin aikaisempi lainsäädäntö. Eduskunnan käsittelyssä oleva Liikennepalvelulain III vaihe johtaa lakiin, jossa on kaikkiaan yli 270 pykälää. Lisäksi tähän kokonaisuuteen kuuluu useita muita asetuksia, säädöksiä ja määräyksiä.

Lainvalmistelukoneisto on työnsä tehnyt. Hyvin tai huonosti, niin valmiina kuitenkin on viimeisiä viilauksia vailla oleva lakikokonaisuus. Suunnitelmien mukaan se tulee voimaan viimeisten osien osalta kevään 2019 aikana.

Keisarillisen telefooniasetuksen aikaan ei ollut valvonnan ongelmia. Riitti, kun ”kruunu” totesi, mikä on sallittua ja mikä ei. Jos jokin ei kelvannut alamaisille, päätyivät he kuritushuoneeseen. Nykypäivänä näin ei enää toimita. Jos laissa ei ole määräyksiä, niin ei ole vaatimuksiakaan. Myöskään ilman valvontaa ei määräyksillä ole merkitystä.

Liikennepalvelulaki edellyttäisi tehokasta valvontaa, jotta kaikkia pykäliä, sääntöjä sekä määräyksiä noudatettaisiin ja markkinatalouden annettaisiin toimia oikein ja tasapuolisesti. Laissa todetaan: ”Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista, jollei tässä laissa muuta säädetä.” Valitettavan usein jäsenyrittäjämme kuitenkin kertovat, että Trafi pyytää kääntymään ongelmissa jonkun muun viranomaisen tai jopa yksityisten vakuutusyhtiöiden puoleen liikennepalvelulain ongelmissa.

Toivottavasti Trafi, tai ensi vuoden alusta Traficom, kantaa vastuun valvonnasta ja toisaalta toivottavasti Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii hallinnonalaansa kuuluvan viraston valvontatehtävän toteuttamisesta. Voimmehan luottaa viranomaisiin ja heidän tasapuolisuuteensa?

Jouluun liittyen usein todetaan: ”Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto”. Vaikka näin varmasti tulevina joulunpyhinä meillä kaikilla toivottavasti on, niin on syytä muistaa, että liiketoiminnassa, lakien noudattamisessa ja niiden toteuttamisessa ei yksin hyvä tahto riitä.

Jos markkinoiden halutaan toimivan oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, tulee viranomaisten huolehtia tehokkaasti myös valvonnasta.

Yhdet markkinat ja yhdet pelisäännöt – ei ole kai liikaa toivottu sen paremmin Joulupukilta kuin Trafiltakaan.

Keisarillisen rauhallista joulua!

Timo Koskinen, toimitusjohtaja