UUTINEN 15.3.2026

Helsingin Sanomat julkaisi 15.3.2026 Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelssonin puheenvuoron taksikuljetusten kilpailutuksista ja niiden vaikutuksista kuljetusten laatuun ja saatavuuteen. Mickelsson toteaa, että julkisissa kuljetushankinnoissa on käynnissä yhteiskunnan järjestämä kilpajuoksu pohjalle.

Taksien kilpailutuksessa hinta ei saa olla ratkaisevin tekijä

Hintakilpailussa palvelun laatua turvaavat standardit ovat jääneet toissijaisiksi.

Taksialalla kilpailutetaan vuosittain 13–14 miljoonaa sote-kuljetusta, joiden arvo on noin 300–400 miljoonaa euroa. Kuljetusten tarve korostuu erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa muuta liikenneverkkoa on vähän. Taksialan kilpailutus alkoi toden teolla vuoden 2018 lakiuudistuksen jälkeen. Ensimmäisessä Kelan kilpailutuksessa kustannukset laskivat yli 100 miljoonaa euroa. Summa oli merkittävä.

Julkisissa kuljetushankinnoissa on käynnissä yhteiskunnan järjestämä kilpajuoksu pohjalle. Kilpailutuksissa painotetaan hintaa. Siirtymisen lisäksi kuljetuspalveluun liittyy usein asiakkaan avustamista. Asiakkaiden erityistarpeet, kuljetusten laatu ja täsmällisyys tulee huomioida hankinnoissa.

Kelan selvitysten mukaan sote-kuljetukset ovat saaneet koko maassa korkeita arvosanoja (9,4). Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa arvosanat ovat olleet heikompia. Etelän heikompia arvosanaa perustellaan kuljetusten määrällä. Pelkkä määrä ei välttämättä selitä eroa. On tarkasteltava myös muita tekijöitä: alhaista hintatasoa, kuljettajien vaihtuvuutta, kokemattomampaa henkilöstöä ja kaluston tasoa. Hintakilpailussa palvelun laatua turvaavat standardit ovat jääneet toissijaisiksi.

Hintakisa ajaa alaa keskittymään. Kilpailutuksissa voittavat toimijat, jotka pystyvät hajauttamaan toimintaansa useille alueille. Paikallisille sopimusautoilijoille tarjotaan usein sopimuksia ilman todellista neuvotteluvaraa. Osalle yrittäjistä sopimusehdot ovat niin huonot, että yrittäminen ei ole kannattavaa. Seurauksena vaihtuvuus kiihtyy, ammattitaito ja kokemus eivät synny hetkessä.

Lyhyen aikavälin säästöistä syntyy pitkän aikavälin palveluongelmia.
Häviäjä on asiakas, jolla on tarve kuljetuspalvelulle. Monin paikoin voittajahinnat eivät kata yrittäjän kustannuksia, joten kuljetuksia ei ole mielekästä ajaa. Harvaan asutuilla alueilla tämä tarkoittaa koko kuljetusverkoston rapautumista, kun yrittäjä ei saa toimintaa kannattamaan edes osa-aikaisesti.

Pahimmillaan seurauksena on tilanne, jossa hyvinvointialueet ja Kela alkavat järjestää kuljetuksia omalla kalustollaan ja henkilöstöllään. Tästä on jo esimerkkejä.

Kustannukset eivät ole tällöin kenenkään hallinnassa julkisen talouden läpinäkymättömyyden takia, ja piikki on auki. Malli ei ratkaise ilta- ja viikonloppuajoja, jotka on kuitenkin ostettava markkinoilta.

Lyhyen aikavälin säästöistä syntyy pitkän aikavälin palveluongelmia. Taksiyrittäjien määrä laskee, erityisesti kaupunkien ulkopuolella. Uusia yrittäjiä ei löydy, jos kuljetuksista maksettava korvaus ei kata toiminnan kustannuksia.

Ennen pohjakosketusta suuntaa on mahdollista kääntää. Kilpailutukset voivat tuoda tehokkuutta, jos palvelukuvaukset ovat realistisia ja kuljetusten välitys toimii.

Taksiala kehittyy nopeasti, ja uusia ratkaisuja syntyy, kun palveluja rakennetaan asiakkaiden todellisten tarpeiden pohjalta. Julkisen ostajan on huolehdittava, että kilpailutuksissa huomioidaan palvelun laatu ja saatavuus, alueelliset erot hinnoittelussa ja paikallisen palvelun merkitys. Myös sopimuskausien on oltava riittävän pitkiä, jotta yrittäjät voivat investoida toimintaan. Muuten riskinä on Suomi, jossa kuljetuspalveluja on saatavilla vain virka-aikaan.

Annukka Mickelsson

toimitusjohtaja

Suomen Taksiliitto

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa.