1. Hankintalaki uudistuu, tavoitteena parempi laatu

Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki) säätelee menettelyä, jolla julkisia hankintoja tehdään. Vuoden 2026 hankintalain uudistuksella tavoitellaan säästöjä, tehokkuutta ja hankintojen parempaa laatua. Hallitus on esittänyt lakiin muutoksia, jotka liittyvät erityisesti hankintojen valmisteluun sekä sidosyksiköiden eli inhouse-yhtiöiden käyttöön.

Lakiuudistuksella halutaan parantaa yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin.

Tämä voi lisätä tarjousten määrää, kilpailua ja markkinoiden toimivuutta.

Hankintalakia sovelletaan kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kynnysarvo on euromäärä, jonka täyttyessä julkinen hankinta on kilpailutettava. Kynnysarvot voi tarkistaa hankintalaista ja esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta. Vaikka hankinta jäisi alle kynnysarvon, hankintayksikön tulee noudattaa omia hankintasääntöjään ja varmistaa tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Hankintaa ei voi jakaa keinotekoisesti osiin vain siksi, että se jäisi kynnysarvojen alle.

Kilpailutuksen valmistelu alkaa hankinnan ennakoidun kokonaisarvon realistisesta arvioinnista. Arvossa tulee huomioida koko hankintakokonaisuus, optiokaudet ja mahdolliset pidennykset. Oikea arvonmääritys on paitsi lain noudattamista, myös tapa varmistaa, että hankintamenettely valitaan alusta asti oikein.

2. Hankintojen nykytila ja markkinavuoropuhelun merkitys

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 38 miljardilla eurolla. Työja elinkeinoministeriön mukaan kilpailutuksiin osallistuminen on ollut verrattain vähäistä. Tämä näkyy myös taksialalla. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2024 kilpailutuksessa vain 8,3 prosenttia taksiyrityksistä jätti osallistumishakemuksen. Vähäinen kiinnostus kertoo siitä, että hankintaehdot eivät aina ole markkinan näkökulmasta realistisia.

Markkinavuoropuhelu

Markkinavuoropuhelun tarkoitus on varmistaa jo ennen tarjouspyynnön julkaisemista, että hankinnan kohde, vastuut, kalustovaatimukset, tilausvälityksen rooli, hinnoittelumalli ja laatukriteerit ovat toteuttamiskelpoisia. Hyvässä valmistelussa tarjouspyyntöä valmistellaan huolella, jotta hankintamalli toimii käytännössä.

Ennen markkinavuoropuhelua hankintayksikön on hyvä käydä myös valmisteluvaiheen keskusteluja, joissa tunnistetaan alueen markkinarakenne, käytännön toteutusedellytykset ja hankinnan kriittiset kysymykset. Muuten vaarana on, että markkinavuoropuhelu ei vaikuta juurikaan tarjouspyynnön sisältöön.

Vuoden 2018 taksilain uudistuksen jälkeen määrä- ja hintasäännellystä rakenteesta on siirrytty kohti markkinoita, joissa kilpailulla on entistä suurempi merkitys. Sekä hankintayksiköillä että palveluntuottajilla on edelleen opittavaa toimiviin sopimuksiin pääsemiseksi. Vastuut, tehtävät ja roolit jäävät liian usein epäselviksi, erityisesti silloin, kun samassa kokonaisuudessa ovat mukana hankintayksikkö, tilausvälitys, maksuliikenne- ja kuljetuspalvelun tuottajat.

Tarjouspyynnön selkeys ratkaisee

Hyvä kilpailutus syntyy oikeista tavoitteista ja selkeästä tarjouspyynnöstä. Tarjoajan on pystyttävä yhdellä lukemisella ymmärtämään, mitkä ovat soveltuvuusvaatimukset, mitkä hankinnan vähimmäisvaatimukset, mitkä vertailuperusteet ja mitä selvityksiä tarjoukseen on liitettävä. Sama vaatimus ei saa esiintyä ristiriitaisena eri liitteissä tai eri otsikoiden alla.

Tarjouspyynnön alkuun kannattaa laatia tiivistelmäosuus, johon kootaan hankinnan avainkohdat yhdelle sivulle. Tiivistelmässä on hyvä kuvata ainakin hankinnan kohde, mahdollinen jako osiin, kalustovaatimukset, välityksen rooli, keskeiset laatukriteerit, hinnoittelun rakenne sekä tarjoajalta edellytettävät pääasialliset selvitykset.

Erityisesti kalustotiedon tulee löytyä helposti yhdestä kohdasta. Tarjoajan ei pitäisi joutua kokoamaan olennaisia kalustovaatimuksia useista liitteistä.

Hankintamuodot käytännössä

Taksimatkoista noin 40 prosenttia on yhteiskunnan ostamia matkoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi liikuntarajoitteisten päivittäinen liikkuminen, koulukuljetukset ja sairaalamatkat. Niillä on suuri merkitys palvelun käyttäjille ja alan liikevaihdolle.

Kelan kuljetuspalveluhankinnat ja hyvinvointialueiden kuljetusratkaisut osoittavat, että hankintamallit vaihtelevat paljon. Hankintayksikön tulee arvioida erikseen, tukeeko alueen olosuhteissa parhaiten puitejärjestely, dynaaminen hankintajärjestelmä, kokonaispalvelumalli vai välityksen ja kuljetusten erillinen kilpailutus.

Puitejärjestelyllä tarkoitetaan mallia, jossa valitaan yksi tai useampi palveluntuottaja etukäteen sovituin ehdoin. Dynaaminen hankintajärjestelmä on avoin järjestelmä, johon uusia toimittajia voidaan hyväksyä jatkuvasti. Kokonaispalvelumallissa sama toimija voi vastata välityksestä, maksuliikenteestä ja kuljetusten ohjauksesta. Välityksen ja kuljetusten erillisessä kilpailutuksessa taas hankitaan tilausvälitys ja varsinainen kuljetuspalvelu erikseen.

Dynaaminen hankintajärjestelmä

Dynaamista hankintajärjestelmää käytettäessä hankintayksikön tulee kuvata selkeästi, millä edellytyksillä hankintaa avataan uudelleen, mitä osia tai alueita uudelleen julkaisu koskee ja edellyttääkö muutos koko ilmoituksen avaamista vai vain tiettyjä osa-alueita. Jos hankinta on jaettu osiin, on kerrottava yksiselitteisesti, koskeeko uusi ilmoitus tai uudelleenavaus kaikkia osia vai vain tiettyä osaa, aluetta tai palveluluokkaa. Tämä selkeyttää tarjoajien asemaa ja vähentää turhaa epävarmuutta.

Suorahankinta

Suorahankinta on poikkeusmenettely. Se ei ole keino korjata puutteellista ennakkosuunnittelua tai markkinavuoropuhelun epäonnistumista. Sen käyttö edellyttää laissa säädettyä perustetta, ja peruste on pystyttävä myös dokumentoimaan.

3. Hankinnat ja alueiden elinvoima

Taksialan julkisia hankintoja tekevillä on suuri vastuu alueelliselle elinvoimalle. Yhteiskunnan hankinnat vaikuttavat suoraan alueiden palvelutarjontaan. Hyvin toteutetut hankinnat tukevat paikallisia taksiyrityksiä ja varmistavat palvelun saatavuutta myös harvaan asutuilla alueilla.

Jos olemassa olevien markkinaehtoisten toimijoiden palveluita ei hyödynnetä hankinnoissa, niiden katoaminen on todellinen uhka paitsi alan yrittäjille myös muulle elinkeinoelämälle ja kuluttaja-asiakkaille. Kyse on siitä, kuka kuljettaa sote-asiakkaan terveyspalveluihin tai oppilaan kouluun, ja myös siitä, säilyvätkö alueella ylipäätään toimivat kuljetuspalvelut arjen muihin tarpeisiin.

Kokonaistaloudellisuus eri alueilla

Kokonaistaloudellisuus ei tarkoita pelkästään alhaisinta hintaa. Jos hankinta heikentää taksien alueellista saatavuutta, lisää tyhjiä siirtymiä tai vie edellytykset kannattavalta yritystoiminnalta, syntyy kustannuksia muualla palvelujärjestelmässä. Tehokkuutta on myös se, että autot pystyvät ajamaan paluukuljetuksia, yhdistely toimii ja kalusto säilyy alueella käytettävissä.

Hinta ja kustannusrakenne eivät muodostu samalla tavalla kaikilla alueilla. Harvaan asutuilla alueilla pitkät välimatkat, vähäisempi kysyntä ja rajalliset yhdistelymahdollisuudet nostavat yksittäisen kuljetuksen kustannuksia eri tavalla kuin tiheässä kaupunkirakenteessa.

Kaupunkialueilla taas ruuhkat, pysähtely, lyhyet ajot ja odotusajat vaikuttavat kustannuksiin omalla tavallaan. Siksi hankintaehtoja ei pidä kopioida alueelta toiselle ilman paikallisten olosuhteiden arviointia.

Alueellisen saatavuuden arvioinnissa kannattaa huomioida myös lyhyiden matkojen kannattavuus ja se, syntyykö hankintamallista käytännössä edellytyksiä paluukyytien hyödyntämiseen. Saatavuus ei parane vain hinnalla, vaan myös sillä, että ajot ovat yrittäjälle toteuttamiskelpoisia.

Pienet toimijat osaksi hankintaa

Hankinnat voidaan toteuttaa niin, että myös pienet yritykset ja yhden auton yrittäjät voivat osallistua niihin. Näin hyödynnetään kunkin yrityskoon vahvuuksia ja vältetään tilanne, jossa markkina sulkeutuu vain suurille toimijoille. Kilpailutus voidaan esimerkiksi jakaa osiin autojen koon, alueen, käyttövoiman tai palvelutyypin mukaan. Laatupisteitä voidaan antaa esimerkiksi paikallistuntemuksesta, palveluvarmuudesta ja kyvystä hoitaa kuljetuksia alueen erityisolosuhteissa.

Huomioi nämä:

• Hankinta tulee tehdä sellaisilla ehdoilla, että palvelu on ylipäätään mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja tehokkaasti.
• Tee kilpailutus alaa kuunnellen ja hyvällä markkinavuoropuhelulla.
• Kun hyödynnät olemassa olevia yrityspalveluja, säästät yhteiskunnan varoja.
• Yhteiskunnan hankintaratkaisut vaikuttavat merkittävästi alueelliseen elinvoimaan ja huoltovarmuuteen.

4. Erityisryhmien yhdenvertaisuus

Yhteiskunnan kuljetuspalvelujen päätarkoitus on varmistaa erityisryhmiin kuuluvien kansalaisten yhdenvertainen liikkumisen mahdollisuus, pääsy kouluun tai terveydenhuoltoon. Liikuntavammaisille taksi on ensisijainen, usein ainoa tapa päästä liikkumaan kodin ulkopuolelle.

Yhdenvertaisuus vaatii toimivaa palvelua

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää luotettavia, saavutettavia ja turvallisia kuljetuksia. Hankinnassa on määriteltävä yksiselitteisesti, millä toimijalla on kokonaisvastuu palvelun toimivuudesta, vaikka tuotantoketjussa olisi mukana välitys, autoilijoita ja alihankintaa. Vastuun tulee näkyä seurannassa, raportoinnissa ja sanktioissa.

Esteetön kalusto ja investointikyky

Esteettömän kaluston saatavuus ja kunto ovat erityisryhmien kuljetuksissa kriittisiä tekijöitä. Hankinnoissa tulee vaatia hyväkuntoista, ammattikäyttöön soveltuvaa kalustoa. Tämä edellyttää yrityksiltä investointeja ja vakavaraisuutta.

Isojen esteettömien ajoneuvojen osuus on laskenut viime vuosina merkittävästi. Taustalla on se, että korvausmalli ei ole riittävästi huomioinut ison esteettömän ajoneuvon korkeampia hankinta- ja käyttökustannuksia. Riittävän pitkät, esimerkiksi kolmivuotiset sopimuskaudet kannustavat yrityksiä investoimaan kalustoon, jonka hankinta voi esteettömissä ajoneuvoissa tarkoittaa yli 100 000 euron investointia.

Asiakkaan näkökulma hankinnan valmistelussa

Erityisryhmien kuljetuspalveluja ei pidä suunnitella vain sopimusteknisenä kokonaisuutena. Hankinnan valmistelussa tulee kuulla palvelun käyttäjiä tai heidän edustajiaan ja varmistaa, että tarjouspyyntö huomioi jatkuvuuden, esteettömyyden, saavutettavuuden, turvallisuuden ja käyttäjien yksilölliset erityistarpeet.

Erityisryhmien kuljetuksissa on olennaista, ettei hankinta irrota kalustoa, välitystä ja varsinaista kuljetuspalvelua toisistaan tavalla, joka heikentää palvelun jatkuvuutta ja laatua. Asiakkaalle ratkaisevaa on, että kyyti tulee ajallaan, tarpeen vaatimalla kalustolla ja ammattitaitoisen kuljettajan ajamana.

Huomioi nämä:

• Vastuun tulee olla selkeästi määritelty, ja palvelun laatua on seurattava koko sopimuskauden ajan.
• Esteettömiin ajoneuvoihin investointi tulee tehdä palveluntuottajalle kannattavaksi.
• Käyttäjän näkökulma on otettava mukaan hankinnan valmisteluun.

5. Tilausvälityksen merkitys

Tilausvälitys yhdistää asiakkaan, kuljettajan ja kaluston sekä ohjaa kuljetusten toteutumista reaaliaikaisesti. Toimiva tilausvälitys vaikuttaa suoraan palvelun saatavuuteen, vasteaikoihin, kuljetusten yhdistelyyn, reittien tehokkuuteen ja siihen, kuinka hyvin myös pienet yritykset voivat osallistua hankinnan toteuttamiseen.

Mitä tilausvälityksessä kilpailutetaan

Tilausvälitystä ja varsinaista kuljetuspalvelua ei pidä automaattisesti niputtaa yhdeksi hankinnaksi. Hankintayksikön on arvioitava erikseen, onko tarkoituksenmukaisinta kilpailuttaa välitys ja kuljetukset yhdessä vai erikseen. Ratkaisu vaikuttaa siihen, kuinka moni toimija voi osallistua, miten palvelu toimii arjessa ja onko markkinassa tilaa kaikenkokoisille toimijoille.

Tilausvälitystä ja operointia koskevassa hankinnassa on kuvattava selvästi, hankitaanko välityspalvelu, maksuliikenne, operointi vai kokonaispalvelu. Jos kilpailutetaan käytännössä operaattoria, mutta vaatimukset kirjoitetaan kaluston tai yksittäisen autoilijan näkökulmasta, hankinnan todellinen kohde voi hämärtyä.

Toimivan välityspalvelun edellytykset

Inhouse-ratkaisun ei tule olla oletus. Ennen kuin tilausvälitys keskitetään omaan yhtiöön tai markkinassa jo toimivat välitysyhtiöt suljetaan pois, on arvioitava avoimesti, saataisiinko kilpailulla tehokkaampi, edullisempi ja alueellisesti toimivampi ratkaisu.

Toimiva välityspalvelu tarvitsee riittävän auto- ja kuljettajakapasiteetin, toimivat tietojärjestelmät, selkeät vasteajat, varajärjestelyt poikkeustilanteisiin, toimivan maksuliikenteen sekä reaaliaikaisen seurannan ja raportoinnin. Välityspalvelun on pystyttävä hallitsemaan muutoksia, peruutuksia, avustamista vaativia tilauksia ja alueellisia kysyntäpiikkejä ilman, että palvelun saatavuus heikkenee.

Hankintayksikön tulisi määritellä tilausvälitykselle selkeät laatuja toiminnalliset vaatimukset, kuten:

• vasteajat ja palvelun saatavuus
• kyky yhdistellä ja optimoida kuljetuksia
• reaaliaikainen seuranta ja raportointi
• esteettömyyden ja erityisryhmien tarpeiden huomiointi
• yhteensopivuus eri palveluntuottajien kanssa
• kyky hoitaa maksuliikenne ja laskutus sovitussa aikaikkunassa

Välityksen, operoinnin ja kuljetuksen kustannukset

Hankintayksikön tulee pystyä vertailemaan erikseen kuljetuspalvelun, tilausvälityksen, maksuliikenteen ja muun hallinnoinnin kustannuksia. Jos välityksen osuus jää piiloon kokonaispalvelun sisään, vertailu vaikeutuu ja hankinnan tehokkuutta on vaikea arvioida. Hankintayksikön tulee lisäksi huomioida operoinnin ja kuljetusten kustannusten jakautuminen.

Välitys osana koko palveluketjua

Tilausvälitys tulee huomioida osana palveluketjua. Paras lopputulos saavutetaan, kun tilausvälitys ja kuljetuspalvelut muodostavat toimivan, kilpailuun perustuvan kokonaisuuden, jossa hyödynnetään markkinoilla jo olevaa osaamista.

Kuljetuspalvelu tarvitsee selkeän vastuunjaon, realistiset palveluajat, tarkoituksenmukaiset kalusto- ja kuljettajavaatimukset sekä korvausmallin, joka tekee myös lyhyistä, avustettavista ja haja-asutusalueella ajettavista kyydeistä toteuttamiskelpoisia. Jollei palvelun toteuttaminen ei ole yrittäjälle kannattavaa, palvelu ei toimi käytännössä, vaikka se olisi kilpailutettu oikein.

6. Näin onnistut kilpailutuksessa ja hankinnoissa

Onnistuaksesi taksipalveluiden hankinnoissa sinun on ymmärrettävä markkinadynamiikkaa, hyödynnettävä dataa ja rakennettava sopimuksia, jotka kannustavat laatuun ja tehokkuuteen.

Tarjoa kattavasti tietoa

Julkaise kilpailutuksen yhteydessä tiedot aiemmin toteutuneista kuljetuksista. Tarjouksen antajan on tiedettävä toteutuneiden kuljetusten määrät, pituudet ja sijainnit. Näin palveluntuottaja voi suunnitella tarjouksen ja palvelumallinsa tarkasti.

Kalustovaatimukset selkeästi

Kilpailutuksen kriteeristön tulee olla selkeä. Yrittäjien täytyy saada yksiselitteiset palvelukuvaukset ja selkeät pisteytykset. Kalustovaatimukset on ilmoitettava selkeästi ja yhdessä paikassa. Niitä ei pidä hajauttaa useisiin liitteisiin tai jättää pääteltäviksi epäsuorasti.

Hankintayksikön tulee kertoa yksiselitteisesti, mitä vaaditaan esimerkiksi esteettömyydeltä, ajoneuvoluokalta, varustelulta, käyttövoimalta, päästötasolta, iältä ja kapasiteetilta. Lisäksi on hyvä kuvata tiivistetysti myös hankinnan kannalta olennainen kalustotieto, kuten esteettömyysluokka, paikkamäärä, avustamisvalmius ja mahdolliset erityisvarusteet.

Kustannusrakenne ja korvausmalli

Hinta ei saa olla hankinnoissa ainoa kriteeri. Turvallinen liikennepalvelu perustuu laatuun, joka kattaa kuljettajan ammattitaidon sekä asianmukaisen kaluston.

Kuljetuspalvelun kustannusrakenne koostuu muustakin kuin varsinaisesta ajosta. Hankintayksikön tulee tunnistaa ja arvioida erikseen esimerkiksi luokseajo, odotus, avustaminen, esteettömän kaluston lisäkustannukset, mahdollinen tyhjänä ajo, maksuliikenteen hoito, yö- ja viikonlopputyö sekä muut palvelun toteuttamiseen liittyvät työvaiheet. Jos korvausmalli huomioi vain ajetut kilometrit tai matkan keston, voi lopputulos heikentää asiakkaille välttämättömimpien kuljetusten saatavuutta. Erityisesti lyhyissä kuljetuksissa, avustamista vaativissa matkoissa ja pitkän luokseajon tilanteissa korvauksen on vastattava työn todellista sisältöä.

Indeksit, lisät ja hinnantarkistus

Alalla on haasteita rahoituksen saatavuudessa merkittäviin kalustoinvestointeihin. Erityisesti esteettömän kaluston hankinta voi tarkoittaa yli 100 000 euron investointia. Liian tiukat sopimusehdot eivät mahdollista investointeja. Toisaalta palveluntuottajilta on syytä edellyttää riittävää vakavaraisuutta, mutta vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa hankinnan kokoon ja sopimuskauteen.

Sopimuksissa on syytä varautua olennaisiin kustannusmuutoksiin. Esimerkiksi polttoaineklausuuli tai muu selkeä hinnantarkistusmekanismi voi olla perusteltu, jos sopimuskausi on pitkä ja kustannusvaihtelu merkittävää. Tämä vähentää riskiä siirtää koko kustannuspaine autoilijalle ja tukee palvelun jatkuvuutta.

Vastuullisuus- ja vihreän siirtymän tavoitteet on sovitettava yhteen todellisen kustannusrakenteen kanssa. Jos sopimukseen sisällytetään indeksiehto, sen tulee kuvata palvelun kustannuskehitystä mahdollisimman hyvin. Kalustovaatimuksia asetettaessa hankintayksikön tulee huomioida myös ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoja koskevat ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset. Jos hankintaan soveltuu puhtaita ajoneuvoja koskeva sääntely, pelkkä ajoneuvon yleinen päästöluokkaa koskeva vaatimus ei yksin riitä, vaan hankintayksikön on varmistettava, että hankinta on valmisteltu myös tätä sääntelyä noudattaen.

Hankintakohtaisesti voidaan arvioida myös tarkoituksenmukaisia lisärakenteita, kuten lyhyen matkan lisä, avustamislisä tai muu palvelulisä, jos niiden avulla parannetaan saatavuutta ja varmistetaan, että vaativat tai lyhyet ajot tulevat hoidetuiksi.

Laatu, seuranta ja raportointi

Sopimuksilla voi kannustaa palveluntuottajaa säästämään myös tilaajan taloudellisia kustannuksia. Yksittäiset suoritteet, kuten kilometrit tai ajotunnit, eivät oletehokkaita kriteereitä. Palvelukokonaisuuden tuottaminen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti sen sijaan kannustaa suunnittelemaan toimintaa järkevästi optimoiden.

Valvonta on tärkeä osa hankintaprosessia. Edellytä palveluntuottajalta reaaliaikaista raportointia. Raportoitavia tietoja ovat esimerkiksi asiakkaan yhteydenottoyritys, tilauksen kirjaaminen tai muutos, kuljettajan valinta, kuljetuksen käynnistyminen, matkan aloitus, toteutunut reitti, mahdolliset poikkeamat ja matkan lopetus.

Kuuntele myös palveluntuottajaa ja asiakkaita. Ajoittaiset kyselyt kertovat palvelun toimivuudesta ja mahdollisista muutostarpeista.

Päätöksen perustelut

Jos hankinnan aikana havaitaan virhe tai epäselvyys, on ensin arvioitava, onko kyse tarkennuksesta vai olennaisesta muutoksesta. Tarkennukset voidaan tehdä korjausilmoituksella. Olennaisia muutoksia ei tule tehdä kesken menettelyn ilman hankinnan keskeyttämistä ja uudelleen käynnistämistä.

Jos tarjous on poikkeuksellisen halpa, tilaajan ei tule hyväksyä eikä myöskään hylätä sitä hinnan perusteella. Ensin on selvitettävä, miten hinta muodostuu ja onko palvelu sillä tosiasiallisesti toteutettavissa.

Hyvä hankintapäätös nimeää voittajan ja osoittaa avoimesti, miten ratkaisuun on päädytty. Siitä pitää käydä ilmi, miten tarjoukset ovat sijoittuneet suhteessa toisiinsa, millä perusteella pisteet on annettu ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet lopputulokseen.

Ennen hankintailmoituksen julkaisemista tarkista ainakin nämä

• Onko hankinnan kokonaisarvo laskettu oikein, optiot mukaan lukien?
• Onko markkinavuoropuhelu käyty riittävän ajoissa?
• Erottuvatko tarjouspyynnössä selvästi vähimmäisvaatimukset, vertailuperusteet ja sopimusehdot?
• Tuottaako tarjouspyyntö aidosti vertailukelpoisia tarjouksia?
• Onko käyttäjien tarpeet huomioitu?
• Onko sopimuksen seuranta, raportointi ja sanktiot kuvattu niin, että laatua voidaan myös valvoa?
• Onko kalustovaatimukset kirjoitettu selkeästi yhteen paikkaan?
• Onko erikseen arvioitu, kannattaako välitys, maksuliikenne ja kuljetus kilpailuttaa yhdessä vai erikseen?
• Onko tarjouspyynnön alkuun laadittu selkeä tiivistelmä hankinnan avainkohdista?
• Onko lyhyiden ja avustamista vaativien kuljetusten korvausrakenne sellainen, että palvelu on aidosti saatavilla?
• Onko tarjouspyynnössä tunnistettu keskeiset kustannukset, kuten luokseajo, odotus, avustaminen ja alueelliset erityispiirteet?

7. Turvalliset matkat ammattimaiselta autoilijalta

Turvallisuus koko palveluketjussa

Turvallisuus ja laatu ovat taksipalveluissa ensisijaisia. Huolellisilla hankintaprosesseilla varmistetaan, että palveluntuottajat, kuljettajat, tilausvälitys ja kalusto täyttävät vaaditut laatu- ja turvallisuusvaatimukset.

Alihankinta, tilaajavastuu ja valvonta

Huolellisilla hankintaprosesseilla varmistetaan, että palveluntuottajat, kuljettajat, tilausvälitys ja kalusto täyttävät vaaditut laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Palveluntuottajilta on edellytettävä kuljettajien ammattitaidon ja asiakaspalvelukyvyn varmistamista. Alihankinnoissa vaatimukset pitää ulottaa koko palveluntuotantoketjuun. Alihankintaketjujen rajoittaminen on yksi keino pitää laadukas kuljetuspalvelu sopimusosapuolten hallinnassa.

Sopimuksessa on hyvä edellyttää, että palveluntuottaja kuuluu tilaajavastuulain mukaiseen valvontaan ja toimittaa tätä koskevat tiedot.

8. Taksiliitto asiantuntevana kumppanina

Taksiliitto on liikennepalvelualan asiantuntija ja ammattimaisen taksiliikenteen edunvalvoja. Ota yhteyttä, kun tarvitset tietoa alan erityispiirteistä, sääntelystä ja parhaista käytännöistä.

Taksiliitto tarjoaa hankintayksiköille käytännön tietoa taksimarkkinasta, välityksestä, kalustosta, sopimusmalleista ja palvelun toteutusedellytyksistä. Voimme avustaa hankinnan valmistelua erityisesti silloin, kun tavoitteena on yhdistää toimiva palvelu, aito kilpailu ja alueellinen saatavuus.