Taksi-lehti 3/2026
Valokeilassa
Johanna Rautio

Omukka tulee mukaan!

Tuomo Heino valittiin jatkamaan Suomen Taksiliiton puheenjohtajana. Jo ennen kuin hän osasi kunnolla puhua, hän halusi päästä mukaan isompien sisaruksiensa ja heidän kavereidensa matkaan. Mukana olemisen halun Heino tunnistaa itsessään yhä. Nyt siihen liittyy myös vastuu suomalaisen taksialan suunnasta.

Kun kotkalainen Tuomo Heino oli pieni, hän ei vielä osannut sanoa omaa nimeään. Perheessä oli vanhempia sisaruksia, joiden mukana kulki kavereita. Kun sisarukset olivat lähdössä jonnekin, pieni Tuomo hoki heille:

– Oma ule ukaa.

Se tarkoitti sitä, että Tuomo halusi mukaan. Hokemasta muotoutui Tuomolle lapsuuden lempinimi Omukka. Kotkassa vastaan tulee edelleen lapsuuden ja nuoruuden tuttuja, jotka eivät puhuttele Suomen Taksiliiton puheenjohtajaa Tuomona. Heille hän on yhä Omukka.

– Olen jo ennen kuin opin kunnolla puhumaan halunnut olla mukana, Tuomo sanoo.

Hän naurahtaa, mutta tarinassa on jotakin olennaista. Tuomo on viettänyt suuren osan elämästään tilanteissa, joissa ei riitä, että seuraa sivusta. Hän haluaa päästä pöytiin, joissa asioista keskustellaan ja päätetään.

– Kyllä se vaikuttamisen halu tulee jostakin DNA:sta. En koe, että olisin varsinaisesti valinnut sitä.

Kova tie puheenjohtajaksi

Tuomon tie taksiyrittäjästä valtakunnallisen toimialajärjestön johtoon ei ole ollut itsestään selvä. Tuomo aloitti taksinkuljettajana 19-vuotiaana. Lokakuussa siitä tulee 40 vuotta.

Nuorena Tuomo ei osannut kuvitella olevansa jonakin päivänä Taksiliiton puheenjohtaja.

Ajatus vaikuttamisesta alkoi vahvistua vähitellen järjestötehtävissä. Pääsy Taksiliiton hallitukseen oli merkittävä hetki. Tuomo muistaa istuneensa samassa pöydässä kokeneiden alan vaikuttajien kanssa ja ymmärtäneensä, että nyt hän oli päässyt paikkaan, jossa suomalaisen taksialan asioista todella keskusteltiin.

Puheenjohtajuutta Tuomo ei kuitenkaan ajattele henkilökohtaisena saavutuksena.

– Olen tähän tehtävään sopiva, koska jäsenet ovat niin päättäneet.

Tuomo ei halua luvata uuden kauden aluksi yksittäisiä päätöksiä tai tuloksia omissa nimissään. Puheenjohtaja johtaa hallituksen työskentelyä, osallistuu keskusteluun ja edustaa yhdessä muodostettua linjaa.

– Suuret päätökset tehdään hallituksessa. Puheenjohtajan tehtävä on seistä niiden takana, vaikka tuuli olisi millainen.

Oman onnistumisensa Tuomo arvioisi kahdella tavalla. Taksiliiton pitää olla ulospäin uskottava ja vakavasti otettava järjestö. Lisäksi hallituksen päätösten pitää johtaa konkreettisiin tuloksiin.

– Jos pystyn omalta osaltani vahvistamaan kuvaa siitä, että Taksiliitto on hyvä ja arvostettu liitto, ja jos teemme päätöksiä, jotka vievät asioita eteenpäin, olen onnistunut.

Historia tekee liitosta instituution

Taksiliiton pitkä historia merkitsee Tuomolle paljon. Tuomo kutsuu liittoa instituutioksi. Asema ei ole syntynyt hetkessä, eikä sitä voisi rakentaa tyhjästä muutamassa vuodessa. Siihen ovat vaikuttaneet aiemmat puheenjohtajat, hallitukset, jäsenet, työntekijät ja vuosikymmenten aikana tehdyt ratkaisut.

– Jos liitto perustettaisiin nyt, siitä tulisi varmasti erilainen. Sillä ei kuitenkaan olisi sitä historiaa, asemaa ja tunnettuutta, joka Taksiliitolla on.

Historiallinen asema ei yksin riitä. Jokaisen sukupolven pitää luoda järjestön merkitys uudelleen. Tuomo pitää silti tärkeänä, että alalla on toimija, joka pystyy muodostamaan yhteisiä nänäkemyksiä ja keskustelemaan viranomaisten, päättäjien, median ja muiden järjestöjen kanssa.

Tuomon historiallinen esikuva on Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg. Tuomo arvostaa tapaa, jolla Ståhlberg johti vasta itsenäistynyttä Suomea vaikeissa ja jakautuneissa oloissa.

– Ståhlberg joutui toimimaan paineessa sekä oikealta että vasemmalta. Hän ei ole sellainen hahmo, jonka joku poliittinen suunta voisi helposti omia itselleen. Ståhlberg oli vaikean ajan presidentti.

Esikuvan valinta kertoo myös Tuomon omasta johtamisihanteesta. Puheenjohtajan pitää kestää ristiriitoja.

Oma ruutu pitää löytää

Suomalaista taksialaa Tuomo tarkastelee pitkän kokemuksen kautta. Hän on nähnyt sääntelyn, markkinoiden, tilausten ja yrittäjyyden muuttuvan useaan kertaan.

Vuoden 2018 taksiuudistuksen jälkeen ala on elänyt pitkää murrosvaihetta. Tuomon tavoitteena on, että taksiala pääsisi vähitellen rauhallisempiin oloihin.

– Taksialalla pitää voida harjoittaa yritystoimintaa samoilla periaatteilla kuin muillakin toimialoilla, toki taksialan erityisluonne huomioiden.

Taksiyrittäjän suurin huoli on Tuomon mukaan lopulta yksinkertainen. Nimittäin se, että pystyykö yrittäjä elättämään itsensä työllään. Sama kysymys kuuluu kaikkeen yrittäjyyteen, mutta taksialalla kannattavuuteen vaikuttavat monet yrittäjän ulkopuolella tehtävät ratkaisut. Näitä ovat esimerkiksi julkisten kuljetusten kilpailutukset, verotus, liikenteen rahoitus, polttoaineiden ja ajoneuvojen kustannukset sekä alueen väestökehitys.

Taksiyrittäjyys on Tuomon mielestä edelleen verrattain matalan kynnyksen toimiala. Taksiyrityksen perustaminen vaatii vähemmän pääomaa ja järjestelyjä kuin esimerkiksi ravintolan perustaminen.

– Kysymys on siitä, kuinka moni rakentaa toimintaa pitkäjänteisesti ja löytää oman paikkansa markkinasta.

Urheilua seuraava Tuomo vertaa taksialaa jalkapallon aluepuolustukseen. Jokaisen yrittäjän pitää löytää oma ruutunsa, jossa hän pärjää. Yksi keskittyy esteettömiin kuljetuksiin, toinen sopimusajoihin, kolmas yritysasiakkaisiin, neljäs paikalliseen kysyntään ja viides osaa ajoittaa tarjontansa kysynnän mukaan.

– Hyvä perusta liiketoiminnalle on oma ruutu, mutta koko kentän tilanne pitää nähdä.

Taksipalvelujen saatavuutta ei ratkaista yhdellä lailla

Taksipalvelujen saatavuus eri puolilla Suomea huolestuttaa asiakkaita ja yrittäjiä. Tuomo varoittaa selittämästä saatavuusongelmia taksilainsäädännöllä. Jos ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin, maaseudun palvelut vähenevät samaan aikaan monella muullakin tavalla, väestö vanhenee ja palveluja keskitetään.

– Taksiliikenne ei yksin voi kulkea vastakkaiseen suuntaan kuin koko muu yhteiskunta.

Paikallinen taksi voi olla pienellä paikkakunnalla viimeisiä jäljellä olevia palveluja. Sen vuoksi julkisilla hankinnoilla, kuljetusten yhdistelyllä ja yrittäjien toimintaedellytyksillä on suuri merkitys.

Tuomo pitää tärkeänä, että paikallisella yrittäjällä on mahdollisuus säilyttää asemansa ja tuottaa palveluja kannattavasti. Pelkkä lain muuttaminen ei kuitenkaan tuo asiakkaita alueelle, josta ihmiset ja muut palvelut vähenevät.

Taksilakiuudistuksessa toteutuivat lähes kaikki Taksiliiton tavoitteet. Uudistus tiukentaa koulutusja lupavaatimuksia, rikostaustan arviointia, hinnoittelun läpinäkyvyyttä sekä ajoneuvojen valvontaa.

– Olen tyytyväinen siihen, mitä saimme aikaan.

Liiton tehtävä jatkuu lain voimaantulon jälkeen. Jäsenyrityksiltä saadaan nopeasti tietoa siitä, miten uudet velvoitteet toimivat ja millaisia ongelmia niiden soveltamisessa syntyy. Näitä havaintoja liitto kokoaa ja vie viranomaisille.

Yhteinen pöytä on parempi kuin erilliset poterot

Taksiala koostuu yksittäisistä yrittäjistä, suurista yrityksistä, välitysyhtiöistä, sovellustoimijoista ja erilaisiin kuljetuksiin erikoistuneista palveluntuottajista.

Toimijoiden intressit eivät aina ole yhteneviä. Tuomo ei silti pidä vastakkainasettelua hyvänä lähtökohtana.

– Olemme samaa toimialaa. On parempi, että toimijat istuvat samassa pöydässä.

Tuomon mukaan Taksiliiton pitää pystyä tarkastelemaan koko toimialan kehitystä. Liiton jäsenistöön kuuluu erilaisia yrityksiä, ja näkemykset voivat poiketa toisistaan. Yhteisen kannan muodostaminen edellyttää keskustelua ja joskus myös vaikeita ratkaisuja.

Erityisen vaikeita kysymyksiä ovat yhteiskunnan kuljetusten kilpailutukset. Niissä pitäisi samanaikaisesti turvata asiakkaiden palvelu, kuljetusten saatavuus ja yrittäjien mahdollisuus kannattavaan toimintaan.

Tuomo katsoo, että Taksiliiton pitää tulevalla kaudella terävöittää kilpailutuksia koskevia tavoitteitaan.

– Meidän pitää pystyä määrittelemään nykyistä konkreettisemmin, millainen kilpailutusmalli olisi toimialalle ja yrittäjille hyvä.

Kenelle viranomainen soittaa?

Tuomolta kysytään usein, miksi taksiyrittäjän pitäisi kuulua Taksiliittoon. Hänen vastauksensa on suora.

– Jos aikoo toimia alalla pitkään, liittoon kuulumatta jättäminen on lyhytnäköistä.

Yksittäisen jäsenen voi olla vaikea nähdä kaikkea liiton tekemää työtä. Edunvalvonnan tulokset syntyvät hitaasti, eikä jokaiselle jäsenmaksueurolle ole mahdollista osoittaa välitöntä vastinetta.

Tällä hetkellä Traficom, ministeriöiden virkamiehet, poliitikot, vammaisjärjestöt ja muut yhteistyökumppanit tietävät, keneen taksialaa koskevissa kysymyksissä voidaan ottaa yhteyttä ja kenen kanssa tehdä yhteistyötä.

– Jos Taksiliittoa ei olisi, kenelle viranomainen soittaisi?

Tuomo puhuu liitosta paikkana, jossa erilaiset näkemykset jalostetaan yhteiseksi kannaksi. Kaikki jäsenet eivät saa jokaiseen asiaan haluamaansa lopputulosta, mutta ilman järjestöä yhteistä linjaa ei olisi lainkaan. Tuomo onkin osittain muuttanut aiempaa näkemystään siitä, ettei järjestö saisi olla itseisarvo.

– Järjestöllä on myös oma arvonsa. Se pitää toimintakykyisenä, jotta se pystyy auttamaan jäseniään.

Tuomo vertaa tilannetta lentokoneen turvallisuusohjeeseen. Hätätilanteessa happinaamari asetetaan ensin omille kasvoille. Vasta sen jälkeen voi auttaa muita. Taksiliiton talouden, päätöksenteon ja toiminnan pitää olla kunnossa, jotta järjestö voi hoitaa edunvalvontaa uskottavasti.

Vaikuttaminen on ajatusten myymistä

Puheenjohtajakauden aikana Tuomo on osallistunut aktiivisesti poliittiseen vaikuttamiseen. Taksilain uudistus oli hänelle käytännössä korkeakoulu, jossa hän oppi lobbauksesta, verkostojen aktiivisesta rakentamisesta ja päätöksenteon rytmistä.

– Poliitikolle pitää osata myydä oma ajatus samalla tavalla kuin poliitikko myy ajatuksiaan sinulle.

Vaikuttaminen tapahtuu Tuomon mukaan ihmisten välillä. Pelkkä kirjallinen kannanotto ei riitä, jos luottamusta ja keskusteluyhteyttä ei ole. Puheenjohtaja edustaa asian lisäksi itseään. Toisen osapuolen pitää voida luottaa siihen, että hänen kanssaan voi keskustella suoraan.

– Olen tavannut kaikista puolueista hienoja ihmisiä.

Eri mieltä oleminen ei tarkoita, ettei toista voisi arvostaa. Tuomon mukaan parhaat tulokset syntyvät silloin, kun mielipide-eroista huolimatta pystytään säilyttämään luottamus. Samaa avoimuutta hän tavoittelee Taksiliiton johtamisessa.

– Yritän olla oma itseni hyvine ja huonoine puolineni. Uskon, että avoimuudella ja rehellisyydellä voi pärjätä, vaikka se tekee myös haavoittuvaksi.

Työhön liittyy aina pakko

Tuomo pohtii välillä, millainen hänen elämänsä olisi ollut toisenlaisissa olosuhteissa.

Hän kasvoi perheessä, jossa pitkälle kouluttautuminen ei ollut samalla tavalla mahdollista kuin monelle nykyisin. Ammatti ja työura muodostuivatperhetaustan,  tarjolla olleiden mahdollisuuksien, omien kykyjen ja sattumien yhdistelmänä.

– Minulla oli nuoruudessa alkamassa Postissa hyvä työura.

Jos Tuomo ei olisi taksiyrittäjä, hän arvelee, että hän voisi olla ehkä jotakin postimiehen ja liikemiehen välistä.

Korkeakoulututkinnon puuttuminen ei ole estänyt etenemistä. Vuosikymmenten aikana kertynyt osaaminen on vienyt Tuomon yritysten ja järjestöjen hallituksiin ja lopulta Taksiliiton puheenjohtajaksi.

– Paljon hyvää on tullut vähän puskistakin. Tämä on ollut kovaa leikkiä, mutta olen tyytyväinen.

Tuomo suhtautuu epäillen nykytyöelämäpuheeseen, jossa työn pitäisi jatkuvasti olla inspiroivaa, motivoivaa ja ihmisen syvimpien toiveiden mukaista. Tuomon mielestä työhön kuuluu myös velvollisuuksia ja asioita, joita ei tehdä pelkän innostuksen varassa.

– Työhön liittyy aina pakko.

Ehkä sama ajatus liittyy myös puheenjohtajuuteen. Mukaan pääseminen ei tarkoita pelkästään kiinnostavia tapaamisia, verkostoja tai näkyviä onnistumisia. Se tarkoittaa myös vaikeita päätöksiä, arvostelua ja vastuuta asioista, joista kaikki eivät ole samaa mieltä.

Pieni Tuomo hoki isompien kavereidensa perään, että Oma ule ukaa. Nyt Omukka on mukana päättämässä suomalaisen taksialan suunnasta.

Taksi-lehti on yksi Taksiliiton jäseneduista. Liity jäseneksi.