Ajankohtaista
Uutiset
Lausunto autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista
Lausunto Traficomin määräysluonnokseen autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista Lausunto 24.4.2023 Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua määräysluonnoksesta autojen ja niiden perävaunujen teknisiksi vaatimuksiksi. Lausunnossamme olemme keskittyneet taksialan kannalta olennaisiin kysymyksiin. Kohta 3.7 Taksamittari Laki liikenteen palveluista 15 a§ edellyttää, että taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa käytetään taksamittaria tai muuta laitetta, joka kerää lain edellyttämät tiedot. Liikenne- ja viestintävirasto on antanut määräyksen sekä taksamittarin, että vastaavan laitteen ominaisuuksista. Lausunnolla olevassa määräyksessä on informatiivinen viittaus taksamittarin, mutta ei taksamittaria vastaavan laitteen osalta. On varsin erikoista, että ainoastaan toinen vaihtoehtoisista taksiajoneuvon pakollista varusteista on mainittu ajoneuvomääräyksessä ja toinen ei. Esitämmekin, että informatiivinen viittaus sisällytetään määräykseen myös taksamittaria vastaavan laitteen osalta. Kohta 3.24 Paariauto Määräysluonnokseen on lisätty uutena paariauton määritelmä. Tämä on erittäin kannatettava ja tarpeellinen lisäys, sillä poistetaan nykyisen suosituksen aiheuttama osittain epäselvä tilanne. Määräys vastaa sisällöltään nykyistä suositusta, mikä on erittäin hyvä asia. Nykyisen suosituksen osalta ainoana haasteena on ollut paarien yläpuolisen vapaan korkeuden määrittely. Perustelumuistioluonnoksessa asia on selkeytetty. Nähdäksemme tarkennus siitä, että mittavaatimus koskee koko paarien yläpuolista aluetta olisi syytä siirtää perustelumuistiosta itse määräykseen. Esitämme, että kyseinen kohta muutetaan muotoon: ”Vaakasuoraan asentoon autoon kiinnitettyjen paarien ja auton sisäkaton välisen esteettömän etäisyyden tulee koko paarien yläpuolisella alueella olla vähintään 0,75 m mitattuna paarin makuualueen yläpinnasta ilman patjaa.” On hyvä, että paarien korkeus merkitään rekisteriin, jotta voidaan todentaa vapaatilan riittävyys. Vaihdettaessa paarimallia on merkityksetöntä, mikäli paarien yläpuolelle jäävä vapaatila kasvaa. Esitämmekin, että kyseinen kohta muutetaan muotoon:” Tieto auton hyväksymisestä paariautoksi ja siihen hyväksyttyjen paarien enimmäiskorkeudesta merkitään rekisteriin.” Suomen Taksiliitto ry
Lausunto: Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot
Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot Lausuntopalvelun kautta 23.3.2023 Pidättekö arviomuistiossa esitettyä kuvausta mikroliikkumisen nykytilasta oikeansuuntaisena ja riittävän kattavana? Olisiko nykytilan kuvausta syytä täydentää jollain tavalla? Tässä arviomuistiossa mikroliikkumisella tarkoitetaan vain sellaista polkupyöräilyä ja kevyellä sähköajoneuvolla ajamista, joka on sidoksissa mikroliikennepalveluihin eli siihen, että ajoneuvon kuljettajan käytössä on yhteiskäyttöinen palveluntarjoajan omistama ajoneuvo eikä kuljettajan oma ajoneuvo. Mielestämme tämä rajaus on osittain asianmukainen ja selkeyttää arviomuistion sisältöä. Arviomuistion otsikko ei kuitenkaan tue tätä rajausta. Otsikosta ja myös kappaleesta 2 saa käsityksen, että sähköpotkulautailu ei olisi osa mikroliikkumista tässä arviomuistiossa ja näin ollen sisällöllinen rajaus on epäselvä ja johtaa arviomuistion lukijan pohtimaan monissa eri kohdissa onko tarkoitus käsitellä mikroliikkumista kappaleen 2.1. mukaisesti vai käsitelläänkö muuta mikroliikkumista kappaleen 2.1. mukaisesti ja sen lisäksi sähköpotkulautailua ilman kappaleen 2.1. mukaista rajausta. Selkeintä olisi, että yhtä yksittäistä mikroliikkumisen vaihtoehtoa, sähköpotkulautailua, ei erotettaisi muista mikroliikkumisen muodoista ja samalla pitäydyttäisiin selkeästi sidoksissa mikroliikennepalveluihin. Tältä osin arviomuistion määrittelyä on syytä tarkentaa. Sähköpotkulaudan kuvaileminen kappaleen 2.2. mukaan on sinänsä tarpeen ja omalta osaltaan osoittaa mikroliikkumiseen liittyvät lainsäädännölliset perusongelmat. Mikroliikkumisen nykytilan osalta on varsin laaja sekä perusteellinen. Kuvaus esittää mielestämme nykytilan ongelmat, joihin ratkaisua tarvitaan, varsin hyvin. Erityisesti kuntien toimivallan lähes täydellinen puuttuminen mikroliikennevälineiden pysäköintiin ja käyttämiseen liittyen tulee selkeästi esiin kuvauksessa. Samoin mittavista onnettomuuskustannuksista tehdyt selvitykset on kirjattu nykytilan osalta hyvin. Valitettavasti näistä onnettomuuskustannuksista on olemassa vain arvioita, eikä nykytilan kuvauksessa ole mitään selvitystä siitä, miten nämä onnettomuuskustannukset nykytilan osalta kustannetaan. Käsityksemme mukaan kustannukset eivät kohdistu erityisesti mitenkään palveluntarjoajille, jotka kuitenkin saavat palveluiden käyttäjiltä tulonsa tästä toiminnasta. Toisekseen osa näistä kustannuksista kohdentuu liikennevakuutusjärjestelmään, jonka kustannukset rahoitetaan liikennevakuutettujen ajoneuvojen omistajien ja haltijoiden maksamilla liikennevakuutusmaksuilla. Lisäksi liikennevakuutusmaksuilla rahoitetaan maassamme tehtävä liikenneturvallisuustyö. Tältä osin nykytilan kuvausta on syytä täydentää, jotta voidaan todentaa onnettomuuskustannusten kohdentuminen muille kuin niille tahoille, joiden liiketoiminnasta tässä on kyse. Nykytilan kuvaus mm. tieliikennelain 92 §:n 4 momentin osalta osoittaa lainsäädännön varsin erikoisen tilan. Lainsäädännön vahvalla käyttösuosituksella ilman tosiasiallista lain vaatimusta ja siitä seuraavaa sanktion uhkaa ei ole mitään käytännön merkitystä. Toisaalta pelko mikroliikkumisen välineiden käytön vähenemisestä erilaisten liikenneturvallisuusvaatimusten myötä on varsin erikoinen perusta nykyisen lainsäädännön osalta. Hyvä, että tämäkin on kuvattuna asianmukaisesti nykytilan osalta. Pidämme erinomaisen hyvänä, että jalankulkijoita avustavat mikroliikkumisen välineiden erityinen asema liikennesääntöjen osalta on kuvattu nykytilan osalta. Näiden mikroliikkumisen välineiden osalta liikenteessä toimivien on mielestämme täysin mahdotonta aina tietää, onko kyseessä jalankulkijaksi katsottava liikkuja vai ajoneuvoksi katsottava liikkuja. Valvonnan osalta nykytilan ongelmat ovat hyvin kuvattuna sekä liikennevalvonnan että pysäköinninvalvonnan osalta ja myös ajoneuvojen siirtämisen suhteen. Kun nämä ongelmat ovat nyt jo tiedossa varsin hyvin, niin ratkaisuvaihtoehtojen osalta nämä on syytä ottaa huomioon riippumatta ratkaisuvaihtoehdoista. Nykytilan kuvauksen promillerajaan liittyvät selvitykset kappaleen 3.12. osalta on kirjoitettu vastoin arviomuistion määrittelyä siitä mitä mikroliikkumisella tarkoitetaan tässä arviomuistiossa. Jostakin syystä tältä osin pyöräily on haluttu erottaa muusta mikroliikkumisesta, vaikka sen on arviomuistion määrittelyssä kuvattu osaksi mikroliikkumista. Nähtävästi arviomuistio on kirjoitettu useamman henkilön toimesta, jonka vuoksi tekstissä on epäjohdonmukaisuuksia. Uskomme, että lausuntopalautteiden myötä arviomuistiota korjataan ja täsmennetään. Nykytilan kuvauksen kappaleessa 3.13. otetaan kantaa rekisteröintivelvollisuuteen ja todetaan, ettei sille ole painava perustetta. Mielestämme arviomuistiossa ei pidä ottaa kantaa nykytilan kuvauksessa [...]
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031 Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 Maantieverkon parantamishankkeiden toimenpiteiden osalta on jatkotyössä ehdottomasti tunnistettava taksiliikennettä edistävät hankkeet. Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa taksiliikenne on tärkeä osa saavutettavuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Taksi mahdollistaa liikkumisen ilman omaa ajoneuvoa, ja on näin yksi ratkaisu ja mahdollisuus kestävään liikkumiseen. Lisäksi taksi on osa julkista liikennettä ja toimiva julkinen liikenne edellyttää tyypillisesti taksipalvelun matkan ensimmäiselle tai viimeiselle etapille. Taksipalveluiden saatavuuden heikentyminen viime vuosina on olennaisesti muuttanut alan tilannetta, eikä liikenneinfrahankkeiden kokonaistarkastelussa tule unohtaa, että määrätylle väestöryhmälle taksi on välttämätön liikkumismuoto. Parantamishankkeissa ei siis tule unohtaa yhtä liikennemuotoa, vaan jatkotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota taksipalveluiden käytön edistämiseen. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että valitettavasti investointiohjelman rahoituksen taso ei vastaa maantieverkon kehittämistarvetta varsinkaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Lausunto Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031 (pdf) Lausuntopyynnön diaarinumero: VÄYLÄ/150/04.00/2023
Lausunto luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035
Lausunto luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035 Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 Ohjelmaluonnossa on tunnistettu kattavasti jakeluinfran nykytilanne. Suomen Taksiliitto pitää hyvänä asiana, että ohjelmaluonnoksessa nostetaan toimenpiteenä esille taksiliikenteen tarpeisiin rajattujen latauspisteiden toteuttamismahdollisuuksien ja -tarpeiden selvittäminen. Taksiliikenteen sähköistyminen vaatii saavutettavaa, mutta myös ammattiliikenteen erityistarpeet huomioivaa latausverkostoa koko Suomessa. Taksiyrityksen pääasiallisen toiminta-alueen latauspisteiden sijainti ja riittävyys ovat keskeisiä tekijöitä, kun taksiyritys harkitsee vähäpäästöisempään ajoneuvokalustoon siirtymistä. Liiketoiminnan liikkuvuuden vuoksi yrittäjän kotona tai yrityksen omassa toimipisteessä olevat latauspisteet eivät useinkaan ole riittäviä, vaan olennaista on saada latauspisteitä myös harvaan liikennöidylle alueille, mihin latausverkostoa ei synny markkinalähtöisesti. Samoin latauspisteitä on järkevää sijoittaa alueille, jotka ovat yleisesti taksien kannalta hyvin saavutettavissa. Latauspisteitä tulee saada esimerkiksi taksiasemille sekä rakentaa latauspisteitä erityisesti ammattiliikenteelle varatuille alueille. Lisäksi taksiliiketoiminnan kannalta olennaista on latauspisteillä kulutettu aika. Autokannan sähköistyessä nopeasti on huomioitava, että mahdollisuus nopeaan ja sujuvaan välilataukseen työvuoron aikana korostuu erityisesti taksiliikenteessä. Jakeluinfran kehittämisessä ja erityisesti toimenpiteiden konkretisoinnissa on siis tunnistettava ammattiliikenteen erityistarpeet. Autokannan uusiutuminen on välttämättömyys jakeluinfran markkinalähtöiselle kehitykselle. Vaikka alueen latausinfran saatavuus on merkittävä tekijä, niin jäsenillemme teettämiemme kyselyiden perusteella ylivoimaisesti merkittävin kannustin vihreässä siirtymässä on taksiajoneuvojen hankintatuki. Hankintatuki on tehokas keino kannustaa taksiliikennettä sähköistymään. Tämän vuoksi toimenpidevalikoimaa on mielestämme todella tärkeää laajentaa niin, että hankintatuki tulee jatkossa koskemaan myös takseja. Lausunto luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035 (pdf) Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/11483/2022
Lausunto: Liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutukset
Liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutukset Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 26.1.2023 Liikennepalvelulain laajimmat vaikutukset ovat ilmenneet erityisesti taksiliikenteessä. Sääntelyn purkaminen avasi taksiliikennemarkkinat kilpailulle täysin uudella tavalla, ja liikennepalvelulaki on esimerkiksi edistänyt taksiliikenteen digitalisaatiota. Sääntelypurun laajuudesta ja nopeudesta johtuen muutosten lopulliset vaikutukset tulevat korostumaan vasta paljon pidemmällä aikavälillä. Jälkiarvioinnissa esitetään, että liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikuttavuudesta tulee teettää erillinen seurantatutkimus vuosien 2025–2027 aikana, jolloin olisi mahdollista arvioida lain pidemmän aikavälin vaikutukset sekä ottaa huomioon koronapandemian aiheuttamat häiriötekijät. Pidämme erittäin tärkeänä erillisen seurantatutkimuksen laatimista tulevina vuosina, kun huomioidaan sääntelyn purkamisen perustavanlaatuiset vaikutukset taksimarkkinoihin. Vuonna 2021 taksisääntelyyn tehtiin muutoksia, joiden tavoitteena oli puuttua havaittuihin epäkohtiin. Vaikka muutosten vaikutuksia ei ole vielä mahdollista arvioida kattavasti tarkasteltavana olevassa jälkiarvioinnissa, niin jo lyhyellä tarkastelujaksolla on nähtävissä, että tavoitteiden saavuttaminen turvallisuuden, harmaan talouden torjunnan ja taksien saatavuuden osalta vaatii jatkotoimia. Taksipalveluiden saatavuus Jälkiarvioinnissa on tunnistettu taksipalveluiden saatavuuteen liittyvät haasteet. Asemapaikka- ja päivystysvelvollisuuden poistuminen liikennepalvelulain myötä on vähentänyt taksipalveluiden tarjontaa erityisesti haja-asutusalueilla ja alhaisen kysynnän ajankohtina, jolloin kannattavuus jää heikoksi. Kuten muistiossa todetaan, niin taksipalvelujen saatavuus erityisesti vähäisen kysynnän alueilla tai vähäisen kysynnän aikoina vaatii nykyistä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua liikkumisen riittävästä palvelutasosta. Taksipalvelujen saatavuuden seurantaan on jälkiarvioinnin mukaisesti kiinnitettävä jatkossa erityistä huomiota sekä ehdottomasti kartoitettava kaikki tarvittavat toimenpiteet. Nykyisessä markkinaehtoisessa taksiliikenteessä riittävä taksien alueellinen palvelutaso pystytään toteuttamaan ostopalveluna. Valvonta Verohallinto syyskuun lopussa 2022 päättyneessä taksialan tehovalvonnassa löytyi useiden miljoonien eurojen arvosta pimeää myyntiä ja maksamattomia palkkoja. Harmaan talouden lisääntyminen toimialalla on suuri huolenaihe ja tältä osin on tärkeää parantaa viranomaisten mahdollisuuksia valvontaan tarvittavan datan saamiseksi. Taksiala ei ole liikevaihdoltaan euromääräisesti suuri ala, mutta alan näkyvyys ja sen myötä merkitys verovalvonnassa on huomattava. Taksien kenttävalvonnalle on tulevaisuudessa tarvetta saatujen valvontatulosten perusteella, mutta myös siksi, että uusi lainsäädäntö on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa. Valvontaa tulee edelleen kehittää tehostamalla viranomaisten tietojen vaihtoa esimerkiksi muodostamalla yhteinen avoin rajapinta. Samoin taksiliikenneluvan ja taksiajoneuvon välille on saatava yhteys viranomaisrekisterissä. Myös viranomaisten tiedonvaihtotarpeet on tunnistettava aikaisempaa paremmin esimerkiksi niin, että Verohallinto voi raportoida Traficomille valvonnassaan havaitsemansa luvattomat taksiajot. Taksipalveluiden turvallisuus Jatkoselvitystarpeista puuttuu tärkeä teema, sillä taksipalveluiden turvallisuus vaatii nykyisessä tilanteessa erityistä huomiota ja tämä kokonaisuus edellyttäisi ehdottomasti jatkoselvitystä. Kuten jälkiarviossa on todettu, on tyytymättömyys turvallisuuden tunteeseen ja laatuun kasvanut liikennepalvelulain myötä ja myös alan toimijat ovat laajasti tuoneet esille kasvavissa määrin huolestuttavia tapauksia. Turvallisuuden parantaminen liikennepalvelulain näkökulmasta ja siihen liittyvän keinovalikoiman kartoittaminen tulee ottaa kriittiseen kokonaistarkasteluun. Alan edellytysten tarkentaminen, kuten taksiliikenneluvan haltijan ja taksinkuljettajan rikostausta, tulee ottaa tarkempaan selvitykseen. Lisäksi esimerkiksi taksinkuljettajan pakollinen koulutus lisäisi taksien turvallisuutta ja alan toimijoiden osaamistasoa. Suomen Taksiliitto ry 26.1.2023 Lausunto: Liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutukset
Lausunto sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2023
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2023 Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/24883/2022 Taksiliiton lausunto lausuntopalvelut.fi -sivuston kautta Yleinen korotustarve Sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan hinnantarkistusesitys perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämään taksiliikenteen kustannusindeksiin, jonka muutos edellisestä taksankorotuksesta on ollut -0,17 %. Indeksiin perustuen esitys siitä, ettei taksoja muuteta, on nähdäksemme oikeutettu. Samalla tulee huomioida se, että kustannusindeksi perustuu vuoden 2015 keskimääräisen taksiyrityksen kustannusrakenteeseen. Vuoden 2015 syyskuusta tämän vuoden syyskuuhun dieselpolttoaineen hinta on noussut 72,6 %, minkä vaikutus kokonaisindeksiin on ollut 4,7 pistettä. Ison esteettömän auton polttoaineenkulutus on noin 1,5 kertainen pieneen autoon verrattuna, jolloin polttoainehintojen muutoksen vaikutus niiden osalta olisi ollut vastaavana aikana 9,0 pistettä kokonaisindeksiin, mikäli indeksilaskenta tehtäisiin ison esteettömän kustannusrakenteella. Esteettömän kaluston riittävyys Vuoden 2024 alusta, edellyttää Kansaneläkelaitos palveluntuottajiltaan kalustoa, jonka päästöluokka on vähintään Euro 6. 30.6.2022 julkaistun ajoneuvorekisterin mukaan, euro 5 päästöluokkaan kuuluvia isoja esteettömiä takseja oli liikennekäytössä 477 kappaletta, mitkä tulee uusia ensi vuoden aikana, jotta niillä voidaan ajaa sairasvakuutuksesta korvattavia kuljetuksia. Esityksen mukaan, ison ja pienen esteettömän taksin taksa on sama, jolloin on erittäin todennäköistä, että yrittäjät päätyvät kalustoa vaihtaessaan pieneen esteettömään ison asemasta. Pieni esteetön taksi on hankintahinnaltaan olennaisesti edullisempi ja sen käyttökulut ovat myös huomattavasti edullisemmat. Tämä kehityssuunta on jo nyt nähtävillä rekisteröintitilastosta, verrattaessa vuoden 21 ja 22 tammi – elokuun rekisteröintejä, on isojen esteettömien rekisteröintimäärä laskenut 25,9 % ja pienten esteettömien kasvanut 26,1 %. Jotta tämä huolestuttava kehitys saataisiin korjattua, esitämme, että asetuksen 3§:n lisätään maininta isoista esteettömistä seuraavasti: Ajomatkamaksu määräytyy ajomatkan pituuden ja matkustajien lukumäärän perusteella ja se jaetaan kahteen taksaluokkaan seuraavasti: 1) taksaluokka I: enintään 1,67 euroa kilometriltä, kun matkustajia on yhdestä neljään; 2) taksaluokka II: enintään 2,14 euroa kilometriltä, kun matkustajia on enemmän kuin neljä. Jos vakuutetun kuljettaminen edellyttää paariautoa tai pyörätuolissa matkustavaa henkilöä kuljetetaan isolla esteettömällä ajoneuvolla, ajomatkamaksu määräytyy taksaluokan II mukaisesti. Tämä muutos asetukseen olisi selkeä kannustin hankkia iso esteetön ajoneuvo pienen sijaan. Muutoksen kustannusvaikutus ei välttämättä olisi edes kovin suuri. Kelan tilaston mukaan vuonna 2021 Uudellamaalla korvattiin 765 191 matkaa, joiden kokonaiskustannus oli yhteensä 54 247 491 euroa. Näistä matkoista 158 267 suoritettiin isolla esteettömällä autolla ja yhden matkan keskimääräinen hinta oli 43,71 euroa. Mikäli oletetaan 30 prosenttia matkan hinnasta muodostuvan aika veloituksesta, on kilometriveloituksen osuus keskimääräisessä matkassa 19 kilometriä. II-taksaluokkaa käytettäessä nousisi yksittäisen matkan hinta 6,55 euroa, minkä seurauksena kokonaiskustannukset kasvaisivat ainoastaan 1,91 prosenttia. Arvonlisäverolain väliaikainen muutos Arvonlisävero poistetaan henkilöliikenteestä väliaikaisesti 1.1–30.4 väliseksi ajaksi. Jos veron poisto siirretään perittäviin yksikköhintoihin, tulee siitä aiheutumaan huomattavia kustannuksia sekä Kansaeläkelaitokselle, että heidän kilpailuttamilleen palveluntuottajille ja heidän alihankkijoilleen. Mikäli asetuksessa käsiteltäisiin arvonlisäverollisia hintoja, ei hintoja tarvitsisi muuttaa ensi vuonna kahteen otteeseen, jolloin vältyttäisiin ylimääräisiltä ICT – kustannuksilta. Esitämme, että asetuksen yksikköhinnat määritellään arvonlisäverollisina ja 1§ muutetaan muotoon: ” Tässä asetuksessa säädetään sairasvakuutuksesta korvattavien taksimatkojen arvonlisäverollisista enimmäishinnoista ja niiden lisäksi perittävistä lisämaksuista”. Suomen Taksiliitto ry 25.11.2022
Lausunto Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdystä sopimuksesta
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle HE 262/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta Suomen Taksiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä ja siihen liittyvästä Ruotsin kanssa tehdystä sopimuksesta. Lakiesitys on käsityksemme mukaan täysin tekninen, joten meillä ei esitykseen ole varsinaisesti mitään huomautettavaa. Olemme käyneet ajoittain keskustelua Suomen ja Ruotsin maarajan ylittävästä liikenteestä paikallisten taksiliikennettä harjoittavien yrittäjien kanssa sekä heidän toiveistaan liikennöin kehittämiseksi. Erilaisia kaupallisia palveluita ja tuotteita viedään rajan yli varsin paljon ja näihin palveluihin kuuluvat kiinteästi myös taksipalvelut. Ainakin toistaiseksi taksitoiminta poikkeaa Suomessa jossakin määrin Ruotsissa harjoitettavasta taksiliikenteestä, jonka vuoksi kysyntää suomalaisilla taksipalveluilla on aika ajoin myös Ruotsin puolella. Yrittäjien käytännön kokemusten perusteella olisi tarvetta tavalla tai toisella mahdollistaa myös kabotaasiliikenne takseille. Mahdollisesti kabotaasiliikenne edellyttäisi esimerkiksi alueellista rajausta, esimerkiksi rajakuntien alueelle. Esitämme, että Liikenne- ja viestintävaliokunta ohjeistaa Liikenne- ja viestintäministeriötä ryhtymään toimiin, jotta neuvottelut taksien kabotaasiliikenteen mahdollistamisesta saataisiin käyntiin Ruotsin kanssa. Suomen Taksiliitto ry HE 262/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta
Lausunto ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta HE 264/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Lain muuttaminen siten, että hankintojen vaatimukset on kirjattu hyvinvointialueittain, on tarpeen. Pidämme muutosesitystä kannatettavana. Muutosesitys kiristää vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintavaatimuksia. Tilanteessa, jossa uusien ajoneuvojen saatavuus on heikko ja toimitusajat pitkiä, tästä saattaa syntyä ongelmia hankintayksiköille. Lakiin soveltamisalaan (2 §) kirjatut hankintanimikkeistöt mahdollistavat kuljetuspalveluiden hankinnan koodeilla, jotka eivät ole lain soveltamisalan piirissä. Huonoimmillaan tämä johtaa liikennemarkkinoilla toimivien yritysten epätasapuoliseen kohteluun ja markkinoiden vääristymiseen. Pidämme lain 3 §:n rajausta esteettömien M1-luokan ajoneuvojen rajaamista tämä lain soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä edesauttaa pyörätuolikuljetusten saatavuutta merkittävästi. Markkinoilla on myös jonkin verran paarikuljetuksiin soveltuvia takseja (M1-luokka), jotka eivät ole esteettömiä. Näiden rajaaminen lain ulkopuolelle olisi perusteltua, mutta lakiin liittyvä direktiivi ei käsittääksemme mahdollista tällaista rajausta. Kannamme erityistä huolta kiristyvien vähäpäästöisyysvaatimusten myötä syntyvästä taksiliikenteen ja koko ammattiliikenteen latausinfrastruktuurin tarpeesta. Ammattiliikenteessä ei latauspaikalle jonottaminen tai ajoneuvon jättäminen pitkäksi aikaa lataukseen ole yleensä mahdollista. Pienyrittäjävaltainen taksitoimiala ei itse kattavaa latausasemaverkostoa pysty rakentamaan, eritoten kun taksitoiminnalla ei ole kiinteitä toimipaikkoja. Taksitoiminnassa latausmahdollisuus taksiasemilla olisi selkeästi tarpeen. Pelkkä yrittäjien ja kuljettajien kotona tehtävä lataus ei mahdollista tehokasta taksitoimintaa. Suomen Taksiliitto ry 18.11.2022 HE 264/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sähköautojen hankintatuesta
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sähköautojen hankintatuesta HE 171/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta Taksiliikenteen tehokas sähköistyminen on ratkaisevaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi Suomi on sitoutunut tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin. Näiden tavoitteiden toteutumista on jo yritetty edistää monin keinoin, mutta nykytoimet eivät ole riittäviä. Tuen puuttuminen uhkaa muodostaa vähäpäästöisen taksiliikenteen osalta pullonkaulan ja johtaa samalla ammattimaisen taksiliikenteen kannalta kestämättömään tilanteeseen. Taksiautolla ajetaan vuosittain merkittävästi suurempia ajosuoritteita kuin yksityiskäyttöisellä henkilöautolla. Näin saavutettu kasvihuonepäästöjen alenema olisi taksiautoille suunnatulla hankintatuella merkittävästi yksityisajoneuvoja suurempi. Lisäksi taksiautot ovat keskimääräistä suurempia henkilöautoja, jolloin niiden osalta myös keskimääräiset kasvihuonepäästöt ovat jonkin verran suurempia kuin yksityiskäyttöisillä henkilöautoilla, vaikka taksit ovatkin keskimääräisiä henkilöautoja uudempia. Yli 70 prosenttia taksiyrittäjistä ei edes harkitse täyssähköauton hankkimista Taksiliiton toteuttaman jäsenkyselyn vastaajista 71,4 prosenttia ei harkitse sähkötaksia. Vastaava luku oli 71,8 prosenttia marraskuussa 2021. Ammattiliikenteen investointihalukkuus sähkötaksiin ei siis ole muuttunut merkittävästi marraskuun 2021 ja elokuun 2022 välillä. Investointihaluttomuuteen vaikuttaa useampi tekijä: Taksiliikenne on yksi pahiten koronan ja Ukrainan kriisin vuoksi kärsineistä toimialoista, mutta myös sääntelymurroksen luoma epävarmuus on vaikuttanut investointihalukkuuteen. Hankintatuki on ratkaiseva kannustin kohti vähäpäästöistä taksiliikennettä Sähkön hinnan kehitykseen liittyvien epävarmuustekijöjen takia edullisempia käyttökustannuksia ei ole nähty riittävänä kannustimena sähkötaksin hankintaan. Sen sijaan olennaisena kannustimena sähkötaksin hankintaan nähtiin viime vuoden kyselyn tapaan erityisesti hankintatuki 52,7 prosentin kannatuksella. Tuen saaminen erityisesti tilanteessa, jossa taksien autoverohuojennus poistui 2022, koetaan äärettömän merkityksellisenä yrityksen ajoneuvohankintoja päätettäessä. Suomen Taksiliitto ry 6.10.2022 HE 171/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisestamuuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta Suomen Taksiliitto ry kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen esityksestä laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Kannatamme esitystä. Esitys omalta osaltaan lisää kuluttajien ostovoimaa ja toisaalta tukee henkilökuljetusalan yrityksiä, jotka ovat edelleen huonossa taloudellisessa tilanteessa koronapandemian seurauksena. Energian hintojen voimakas nousu, inflaatio ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat omalta osaltaan vaikuttaneet taksialan talouteen kielteisesti. Julkinen henkilöliikenne on yksi kokonaisuus Julkinen henkilöliikenne on yksi kokonaisuus, jota tulee kohdella arvonlisäverotuksessa tasapuolisesti, kuten tässä esityksessä nyt on. Tällä varmistetaan eri liikennemuotojen oikeudenmukainen kohtelu. Joukkoliikenteen rahoitus on monilta osiltaan suuntautunut varsin voimakkaasti muille liikennemuodoille kuin takseille. Nyt tältä osin on huolehdittava tasapuolisesta eri liikennemuotojen kohtelusta. Vähennysoikeuden on säilyttävä Ensiarvoisen tärkeänä pidämme, että ostojen sisältämän arvonlisäveron vähennysoikeus säilyy. Vähennysoikeuden poistamisella olisi vakavia seurauksia henkilökuljetusyritysten taloudelle, joka heijastuisi sekä työllistämisen mahdollisuuksiin että kykyyn investoida. Voimassaolo 30.6.2023 asti Arvonlisäverolain väliaikainen muuttaminen luonnollisesti aiheuttaa toimialalle myös kuluja eri tavoin. Kun sekä linja-autoliikenteen että taksiliikenteen osalta mm. koulukuljetusten merkitys on suuri, niin esitämme lain voimassaolon jatkamista 30.6.2023 asti. Näin saataisiin ainakin koulukuljetukset ja osittain myös muut kuntien kuljetukset koko kevään sopimuskauden ajalta hoidettua yhdellä arvonlisäverolla. Käytännön ohjeistus Lakiin liittyvä käytännön ohjeistus on syytä saada kirjattua mahdollisimman pikaisesti, jotta alennuksen voimaan tuloon pystyään valmistautumaan. Lausunto 3.10.2022, valtiovarainvaliokunta, verojaosto Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta HE 194/2022 vp
Tiedotteet
Lausunto autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista
Lausunto Traficomin määräysluonnokseen autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista Lausunto 24.4.2023 Suomen [...]
Lausunto: Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot
Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot Lausuntopalvelun kautta 23.3.2023 Pidättekö arviomuistiossa esitettyä [...]
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031 Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 Maantieverkon parantamishankkeiden toimenpiteiden [...]
Lausunto luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035
Lausunto luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035 Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 Ohjelmaluonnossa on tunnistettu [...]
Lausunto: Liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutukset
Liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutukset Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 26.1.2023 Liikennepalvelulain laajimmat [...]
Lausunto sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2023
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2023 Lausuntopyynnön diaarinumero: [...]
Lausunto Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdystä sopimuksesta
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle HE 262/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin [...]
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta
Lausunto ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta HE 264/2022 [...]
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sähköautojen hankintatuesta
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sähköautojen hankintatuesta HE 171/2022 vp Hallituksen esitys [...]
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisestamuuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta Suomen Taksiliitto ry kiittää [...]
Lausunto hallituksen esityksestä laiksi kuljetusyritysten määräaikaisestapolttoainetuesta annetun lain muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta Saatuamme [...]
Lausunto hallituksen esityksestä laiksi arvonlisäverolain väliaikaiseksi muuttamiseksi
Lausunto hallituksen esityksestä laiksi arvonlisäverolain väliaikaiseksi muuttamiseksi Suomen Taksiliitto ry kiittää mahdollisuudesta [...]
Lausunto asetusluonnoksesta Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä koskevista maksullisista suoritteista
Lausunto liikenne- ja viestintäministeriön asetusluonnoksesta Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä koskevista maksullisista suoritteista [...]
Uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 4 [...]
Vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon [...]
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
020 7756 800
taksiliitto@taksiliitto.fi
TAKSILIITTO SOSIAALISESSA MEDIASSA
LISÄTIETOA TAKSILIITOSTA