Ajankohtaista
Uutiset
Lausunto EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta
Suomen Taksiliiton lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle 10.4.2024 Lausunto hallituksen esityksestä EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annettua asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Lausuntonaan Taksiliitto esittää seuraavaa: Taksiliikenteen tehokas sähköistyminen on ratkaisevaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Sähköistymisen esteenä on edelleen puutteellinen suurteholatausverkosto sekä latauksen maksamiseen liittyvät haasteet. Nyt esitetyllä lainsäädännöllä helpotetaan maksamiseen liittyviä ongelmia, mikä on erittäin kannatettavaa. Taksiliitto haluaa kuitenkin ilmaista huolensa siitä, että osalla latausasemista on taksien lataaminen kielletty latausaseman haltijan toimesta. Asiasta tekee erityisen paheksuttavan se seikka, että kyseisten latausasemien rakentamiseen on haettu ja saatu tukea Energiavirastolta, joka on myöntänyt investointitukea Valtioneuvoston asetuksen 178/2022 perusteella. Asetuksen mukaan tuen myöntämisen edellytyksenä on muun muassa se, että ajoneuvojen latauspiste on vapaasti kaikkien käyttäjien käytettävissä. Valvonta Esityksen mukaan sekä jakeluinfra-asetuksen että lain liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta noudattamista valvova viranomainen olisi Liikenne- ja viestintävirasto. Mikäli näin toimittaisiin, tulee myös samalla huolehtia siitä, Liikenne- ja viestintävirastolle taataan riittävä henkilöstöresurssi tehtävästä suoriutumiseen. Nähdäksemme lisäresurssi on välttämätön, onhan Liikenne- ja viestintävirastolla vaikeuksia suoriutua jo nykyisistä valvontavelvoitteistaan.
Lausunto vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta
Suomen Taksiliiton lausunto 20.3.2024 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Lausuntonaan Taksiliitto esittää seuraavaa: Taksiliikenteen tehokas sähköistyminen on ratkaisevaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi Suomi on sitoutunut tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin. Näiden tavoitteiden toteutumista on jo yritetty edistää monin keinoin, mutta nykytoimet eivät ole riittäviä. Tuen puuttuminen uhkaa muodostaa vähäpäästöisen taksiliikenteen osalta pullonkaulan ja johtaa samalla ammattimaisen taksiliikenteen kannalta kestämättömään tilanteeseen. Taksiautolla ajetaan vuosittain merkittävästi suurempia ajosuoritteita kuin yksityiskäyttöisellä henkilöautolla. Näin saavutettu kasvihuonepäästöjen alenema olisi taksiautoille suunnatulla hankintatuella merkittävästi yksityisajoneuvoja suurempi. Lisäksi taksiautot ovat keskimääräistä suurempia henkilöautoja, jolloin niiden osalta myös keskimääräiset kasvihuonepäästöt ovat jonkin verran suurempia kuin yksityiskäyttöisillä henkilöautoilla, vaikka taksit ovatkin keskimääräisiä henkilöautoja uudempia. Yli 70 prosenttia taksiyrittäjistä ei edes harkitse täyssähköauton hankkimista Taksiliiton marraskuussa 2023 toteuttaman jäsenkyselyn vastaajista 76,3 prosenttia ei harkitse sähkötaksiin siirtymistä. Vastaava luku oli 71,4 prosenttia elokuussa 2022. Ammattiliikenteen investointihalukkuus sähkötaksiin on siis vähentynyt elokuun 2022 ja marraskuun 2023 välillä. Investointihaluttomuuteen vaikuttaa useampi tekijä: Taksiliikenne on yksi pahiten koronan ja Ukrainan kriisin vuoksi kärsineistä toimialoista, mutta myös sääntelymurroksen luoma epävarmuus on vaikuttanut investointihalukkuuteen. Hankintatuki on ratkaiseva kannustin kohti vähäpäästöistä taksiliikennettä Sähkön hinnan kehitykseen liittyvien epävarmuustekijöjen takia edullisempia käyttökustannuksia ei ole nähty riittävänä kannustimena sähkötaksin hankintaan. Sen sijaan olennaisena kannustimena sähkötaksin hankintaan nähtiin viime vuoden kyselyn tapaan erityisesti hankintatuki 46,2 prosentin kannatuksella. Tuen saaminen erityisesti tilanteessa, jossa taksien autoverohuojennus poistui 2022, koetaan äärettömän merkityksellisenä yrityksen ajoneuvohankintoja päätettäessä.
Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennevakuutuslain, Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta
Lausunto 18.3.2024 Liikenne- ja viestintävaliokunta Eduskunta HE 10/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennevakuutuslain, Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Ammattimaisessa taksiliikenteessä käytettävät ajoneuvot on aina oltava liikennevakuutuksen piirissä Laki liikenteen palveluista mahdollistaa ammattimaisen taksiliikenteen harjoittamisen henkilöautojen lisäksi mm. kolmipyörillä ja kevyillä nelipyörillä. Lainsäädännössä tulee ehdottomasti varmistaa, että missään olosuhteissa ei ammattimaista taksiliikennettä voi harjoittaa ajoneuvolla, jota ei tarvitse vakuuttaa liikennevakuutuksella. Liikennevakuutuksen korvauspiiri ei voi vaihdella vakuutettavan ajoneuvon perusteella Hallituksen esityksessä todetaan sivulla 29: ”Liikennevakuutuslakiin ehdotettu vuokrattuja sähköpotkulautojen koskeva vakuuttamisvelvollisuus vaikuttaa kuluttajiin erityisesti vahingon kärsijöinä. Suomalaiseen liikennevakuutukseen kuuluu kuljettajapaikkasuoja, jonka mukaisesti myös vahingon aiheuttaneen kuljettajan henkilövahingot ovat korvattavia liikennevakuutuksesta. Tältä osin esityksessä ehdotetaan rajattavaksi vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajan henkilövahinkojen korvattavuutta vain liikennevakuutuslaissa tarkoitettuihin sairaanhoitokustannuksiin. Eivätkö siten korvattaviksi tulisi esimerkiksi liikennevakuutuslain perusteella korvattavista kuntoutuksesta annetun lain (27.3.1991/626) mukaiset korvaukset. Ehdotus rajaa siten vuokratun sähköpotkulaudan kuljettajan vahinkojen korvattavuutta verrattuna muun ajoneuvon kuljettajan vahinkojen korvattavuuteen. Muutos voi aiheuttaa kuluttajissa epätietoisuutta korvattavuuden laajuudesta erilaisten kulkuvälineiden ollessa kyseessä.” Kuten tuossa suorassa lainauksessa, todennäköisesti kirjoitusvirheen vuoksi, jo esitetään kysymys ”Eivätkö sitten korvattavaksi tulisi…?”, joka rajaa yhden tietyn kulkuvälineen vakuutuspiiriä muita suppeammaksi. Korvauspiiriä kavennettaessa tämän yhden yksittäisen laitteen kuljettajan osalta saadaan kyseisen laitteen korvausmenoja pienennettyä ja näin ollen mahdollistetaan edullisemmat liikennevakuutukset. Kuitenkin sattuneet henkilövahingot, jotka edellyttävät esimerkiksi kuntoutusta tai aiheuttavat pysyvää haittaa, tullaan jatkossakin hoitamaan, mutta maksajana ovat kaikki veronmaksajat. Malli on epäoikeudenmukainen muiden liikennevälineiden vakuutuksiin nähden. Vuokrattavat sähköpotkulaudat ovat liiketoimintaa, joka kilpailee muiden liikennemuotojen kanssa. Keventämällä liikennevakuutuksen korvauspiiriä näiden laitteiden osalta tuetaan yhtä yksittäistä liikkumismuotoa yhteiskunnan kustannuksella. Mielestämme kyseessä on yksittäisen yritystoiminnan tuki, joka vääristää kilpailua markkinoilla. Emme näe mitään tosiasiallista syytä kaventaa sähköpotkulautojen liikennevakuutuksen korvauspiiriä. Hallituksen esityksestä on tulkittavissa epäilys, että sähköpotkulautojen vakuuttamispakko aiheuttaa suuria lisäkuluja ja siitä ollaan huolissaan. Liikennevakuutuksen korvauspiirin kaventaminen ei kuitenkaan voi olla oikea ratkaisu. Ennemminkin laitteiden käytön turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota ja näin vähentää vahinkoja ja siten myös vakuutusmaksuja. Eihän esimerkiksi moottoripyörien liikennevakuutusten korvauspiiriä ole kavennettu, jotta saadaan halvempia liikennevakuutuksia. Edellytämme, että lainsäädäntöä korjataan tältä osin siten, että liikennevakuutuksen korvauspiiri on sama vakuutettavasta laitteesta riippumatta. Liikennevakuuttamattoman osapuolen aiheuttamat liikennevahingot. Liikennevakuuttamattoman osapuolen aiheuttamat liikennevahingot korvataan vakuutetun osapuolen liikennevakuutuksesta. Mielestämme on täysin kohtuutonta sälyttää mm. polkupyöräilijöiden ja yksityiskäyttöisten sähköpotkulautojen käyttäjien aiheuttamat vahingot liikennevakuutusjärjestelmän kustannettavaksi. Miksi auton tai muun liikennevakuutuksen piirissä olevan laitteen omistajien pitää maksaa muiden aiheuttamat vahingot? Suomen Taksiliitto
Lausunto autoilun verotuksen kokonaisuudesta
Lausunto autoilun verotuksen kokonaisuudesta Lausuntopyyntö, O9 / 2024 vp, 21.2.2024 Valtiovarainvaliokunta, verojaosto, eduskunta Kiitämme mahdollisuudesta lausua autoilun verotuksen kokonaisuuteen liittyen. Autoilun verotus on ollut suhteellisen korkeaa ja verotuksen tavoitteet ovat olleet valtiontaloudellisia. Käyttövoimien muutoksen myötä autoilun verokertymä on pienentynyt ja sen voidaan ennustaan vähenevän entisestään, mikäli verorakenne säilyisi samanlaisena myös tulevaisuudessa. Taksiliiton näkemyksen mukaan verokertymä ei voi jatkossa olla enää vastaavalla tasolla. Ajatusmallin on muututtava kokonaisvaltaisesti niin, ettei autoilu tuota enää verotuloja aiempaan verrattuna, vaan on kartoitettava ja arvioitava kriittisesti muut vaihtoehdot. Taksiliikenne on tällä hetkellä ammattiliikenteen voimakkaimmin verotettu toimija. Taksiyrittäjät maksavat ajoneuvoistaan täysimääräisesti autoveron, ajoneuvoveron perusveron ja käyttövoimaveron. Vain esteettömät ja koulukuljetusautot ovat tietyin edellytyksin vapautettuja autoverosta. Linja-autot ovat vapaita kaikista edellä mainituista veroista ja myös tavaraliikenteen ajoneuvot ovat huomattavasti kevyemmin verotettuja. Esimerkiksi koulukuljetuksissa pienet linja-autot ja isot taksiautot kilpailevat samoilla markkinoilla, jolloin erilainen verokohtelu vääristää kilpailua. Taksiliikenteen sääntelyssä viime vuosina tapahtuneiden muutosten myötä taksialaa tuleekin tarkastella uudelleen myös verotuksen näkökulmasta. Taksiliikenteen kysyntä on jäämässä pitkäaikaisesti pandemiaa edeltäneestä tasosta, joten on ehdottoman tärkeää taata kaikille ammattiliikenteen toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset verotuksellisesti. Taksiliikenteen merkitys osana julkista liikennettä on elintärkeä ja olemme huolissamme taksipalveluiden saatavuuden kehityksestä. Taksiliikenne on joukkoliikenteen täydentäjä ja korvaaja sekä osa matkaketjua. Osalle väestöstä taksi on myös täysin välttämätön liikkumisen muoto. Joukkoliikenteen palveluiden vähentyessä harvaan asutuilla seuduilla ja pienissä kunnissa taksiliikenteen olemassaolon ja saatavuuden merkitys korostuu entisestään. Saatavuuden heikentymiseen on vaikuttanut sääntelymuutos, mutta myös osaavan työvoiman heikko saatavuus on suuri haaste. Esteettömän taksikaluston merkitys on suuri yhteiskunnallisissa kuljetushankinnoissa, mutta niillä on merkittävä rooli myös kansallisen huoltovarmuuden osalta. Isojen esteettömien ajoneuvojen määrä vähenee huolestuttavan tasaisesti. Tämä johtuu isojen esteettömien ajoneuvojen merkittävästi suuremmista hankinta- ja käyttökustannuksista verrattuna ns. tavalliseen pieneen taksiautoon. Iso esteetön ajoneuvo on edelleen pääsääntöisesti dieselkäyttöinen, koska isojen esteettömien sähkötaksien tarjontaa ei ole. Lisäksi isot esteettömät ajoneuvot ovat painavia, jolloin näiden ajoneuvoverot ovat suuria. Erityisesti sähkökäyttöisten ajoneuvojen paino kasvaa akkujen myötä, jolloin verotus kiristyy. Kokonaismassaan perustuva verotus kohtelee erityisesti hybridiautoja epäoikeudenmukaisesti. Taksiliikenteen toimivuudella ja palveluiden saatavuudella on myös merkittäviä ympäristövaikutuksia. Taksit matkaketjun osana varmistavat matkustajien siirtymisen terminaaleihin niin lento-, laiva- kuin linja-autoliikenteessäkin. Vain kattavan ja toimivan taksiverkon myötä yksittäiset kansalaiset pystyvät elämään ilman omaa henkilöautoa tai luopumaan esimerkiksi perheen toisesta ajoneuvosta. Taksiautolla ajetaan vuosittain merkittävästi suurempia ajosuoritteita kuin yksityiskäyttöisellä henkilöautolla. Näin ollen saavutettu kasvihuonepäästöjen alenema on taksiautoilla merkittävästi yksityisajoneuvoja suurempi. Taksiautojen kiertonopeus on myös oleellisesti yksityisautoja nopeampi, jolloin taksiliikenteen sähköistyessä markkinoille saadaan nopeammin käytettyjä sähköautoja niille kuluttajille, jotka eivät uuteen sähköautoon ole halukkaita investoimaan. Taksiliikenne sähköistyy vauhdilla ja jäsenkyselymme (11/2023) perusteella jo 20 prosenttia yrittäjistä omisti sähkötaksin, kun vastaava luku oli 2 prosenttia kaksi vuotta sitten (11/2021). Kustannusten kasvun myötä kuitenkin entistä useampi yrittäjä harkitsee uuden taksiajoneuvon hankintaa, koska alan ja oman yrityksen tulevaisuuden näkymissä nähdään liikaa epävarmuuksia. Autoilun sähköisten käyttövoimien käytännön toimivuus on osa vihreää siirtymää. Valitettavan usein taksiyrittäjät kohtaavat latausasemilla maininnan ”ei takseille”. Pidämme tämän kaltaisen tietyn autoilijaryhmän syrjimistä asiattomana kaikilta osiltaan, erityisesti niillä latausasemilla, joiden rakentamiseen yhteiskunta on tavalla tai toisella antanut taloudellista tukea. Hallitusohjelman mukaan tämän hallituskauden aikana käynnistetään liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus, jonka liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö toteuttavat yhteistyössä. [...]
Lausunto sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2024 Lausuntopalvelun kautta annettu lausunto 20.11.2023 Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/26434/2023 Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta. Lausuntonaan Suomen Taksiliitto toteaa seuraavaa: Yleinen korotustarve Nykyinen asetussairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta on annettu 8.12.2022. Tuolloin viimeisin julkaistu kustannusindeksi on ollut syyskuun 2022 indeksi, jonka pisteluku oli 117,7. Tällä hetkellä viimeisin julkaistu indeksi on syyskuulta 2023, sen pisteluku on 123,2, mikä on 4,7 prosenttia korkeampi, kuin edellisenä vuonna. Esitämme, että indeksimuutos huomioidaan täysimääräisenä korvaustaksaa muutettaessa. Odotusaika korvattava täysimääräisesti Luonnoksen mukaan: “Odotusmaksua voidaan veloittaa yhdensuuntaisen matkan osalta enintään 15 minuutin ajalta, jos taksi odottaa vakuutettua tilauspaikalla hänen myöhästyttyään esimerkiksi avuntarpeesta johtuvasta tai muusta hyväksyttävästä syystä. Avuntarpeesta johtuvana hyväksyttävänä syynä odotusmaksun veloittamiselle voidaan pitää, jos esimerkiksi taksinkuljettaja on noutanut vakuutetun sairaalan osastolta sen vuoksi, ettei vakuutettu ole ilman apua kyennyt tulemaan osastolta sairaalan ulko-ovelle.” Esitetty 15 minuutin aika ei ole riittävä etenkään paaritaksikuljetuksissa. Lisäksi suurten sairaaloiden alueilla asiakasta osastolta noutavan taksinkuljettajan on usein jätettävä ajoneuvonsa kauas ulko-ovelta, mikä pidetään merkittävästi asiakkaan noutoaikaa osastolta. Yleensä sairaaloiden asiakkaiden jättö- /noutoalueella ei sallita taksien pysäköintiä vakuutetun noutamiseksi osastolta. Suomen Taksiliitto pitää kohtuuttomana, että taksiyrittäjän edellytetään tekevän korvauksetonta työtä, jos asiakkaan noutamiseen kuluva aika ylittää 15 minuuttia. Esitämme, että 4 §:n loppuun lisätään: ”Perustellusta syystä odotusaikaa voidaan korvata myös yli 15 minuuttia.” Esteettömän kaluston riittävyys Vuoden 2024 alusta, edellyttää Kansaneläkelaitos palveluntuottajiltaan kalustoa, jonka päästöluokka on vähintään Euro 6. 30.6.2023 julkaistun ajoneuvorekisterin mukaan, euro 5 päästöluokkaan kuuluvia isoja esteettömiä takseja oli liikennekäytössä 345 kappaletta, millä ei voida ajaa sairasvakuutuksesta korvattavia kuljetuksia ensi vuonna. Esityksen mukaan, ison ja pienen esteettömän taksin taksa on sama, jolloin on erittäin todennäköistä, että yrittäjät päätyvät kalustoa vaihtaessaan pieneen esteettömään ison asemasta. Pieni esteetön taksi on hankintahinnaltaan olennaisesti edullisempi ja sen käyttökulut ovat myös huomattavasti edullisemmat. Tämä kehityssuunta on jo nyt nähtävillä ajoneuvokannasta. Isojen esteettömien ajoneuvojen määrä on viimeisimpinä vuosina vähentynyt vuosittain noin sadalla ajoneuvolla. Jotta tämä huolestuttava kehitys saataisiin korjattua, esitämme, että asetuksen 3§:n lisätään maininta isoista esteettömistä seuraavasti: Ajomatkamaksu määräytyy ajomatkan pituuden ja matkustajien lukumäärän perusteella ja se jaetaan kahteen taksaluokkaan seuraavasti: 1) taksaluokka I: enintään 1,75 euroa kilometriltä, kun matkustajia on yhdestä neljään; 2) taksaluokka II: enintään 2,24 euroa kilometriltä, kun matkustajia on enemmän kuin neljä. Jos vakuutetun kuljettaminen edellyttää paariautoa tai pyörätuolissa matkustavaa henkilöä kuljetetaan isolla esteettömällä ajoneuvolla, ajomatkamaksu määräytyy taksaluokan II mukaisesti. Tämä muutos asetukseen olisi selkeä kannustin hankkia iso esteetön ajoneuvo pienen sijaan, Muutoksen kustannusvaikutus ei välttämättä olisi edes kovin suuri. Kelan tilaston mukaan vuonna 2022 korvattiin 4 142 535 matkaa, joiden kokonaiskustannus oli yhteensä 217 111 483 euroa. 721 655 matkassa asiakkaan kuljettaminen edellytti esteetöntä kalustoa ja yhden matkan keskimääräinen hinta oli 48,11 euroa. 70 prosenttia esteettömien taksien kannasta on isoja esteettömiä. Mikäli oletetaan isojen esteettömien ajavan osuutensa mukaisen määrän kuljetuksista ja 30 prosenttia matkan hinnasta muodostuvan aika veloituksesta, seuraisi esittämästämme taksoitus muutoksesta vuosittain 2,9 miljoonan euron lisäkustannus, mikä on 0,8 prosenttia matkakorvauksista. Suomen Taksiliitto
Lausunto Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä koskevista maksullisista suoritteista
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä koskevista maksullisista suoritteista Lausuntopalvelun kautta annettu lausunto 27.10.2023 Kiitämme mahdollisuudesta lausua Liikenne- ja viestintäministeriön asetusluonnokseen Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä koskevista maksullisista suoritteista. Asetusluonnoksen maksut ovat pääosin samat kuin nyt voimassa olevan ja tällä asetuksella uusittavan asetuksen mukaiset maksut ovat. Vuoden 2023 alusta taksiliikenteeseen liittyviä maksuja korotettiin merkittävästi. Esimerkiksi liikenneluvan haltijoilta perittävää vuosimaksua korotettiin kuluvan vuoden alussa peräti 25 % ja taksiliikenneluvan hakemusmaksua korotettiin yli 100 %. Pidimme tuolloin tehtyjä korotuksia edelleen kohtuuttoman korkeina ja edelleenkin pidämme kerättäviä maksuja suurina. Mielellämme kuulisimme mihin käytetään vuosittain toimialalta vuosimaksuina perittävät lähes miljoona euroa? Tai miksi esimerkiksi liikenneopettajalupahakemus on kolmanneksen edullisempi kuin taksinkuljettajan ajolupahakemus? Mielestämme taksiliikenteeseen kohdentuvat maksut ovat ylimitoitettuja kaiken kaikkiaan. Toisekseen kiinnitämme huomiota eri liikennemuotojen lupamaksujen kustannusvastaavuuteen. Tieliikenteen maksujen kustannusvastaavuus viime vuonna on ollut peräti 112 %, kun kaikilla muilla liikennemuodoilla kustannusvastaavuus on jäänyt alle 100 %. Ja kun myös ennusteet vuosille 2023 ja 2024 näyttävät saman kehityksen jatkuvan, vain tieliikenteen osalta kustannusvastaavuus ylittää 100 % rajan ja kaikilla muilla liikennealoilla kustannusvastaavuus jää saavuttamatta. Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laajat ja kattavat tietovarannot saadaan mahdollisimman laajasti avoimeen käyttöön. Vanhentuneesta teknologiasta on päästävä eroon pikaisesti. Yritystoiminta perustuu nykyisin entistä enemmän digitalisaatioon ja avoimiin rajapintoihin ja myös valtiovallan ylläpitämät järjestelmät on saatettava nykyvaatimusten edellyttämälle tasolle. Sekä liikennelupa- että ajoneuvorekisterin avaaminen kaikkien käytettäväksi lisää tehokkuutta ja parantaa mahdollisuuksia harjoittaa taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Vanhentuneet tietojärjestelmät eivät saa olla tässä esteenä, erityisesti kun juhlapuheissa jatkuvasti todetaan maamme olevan digitalisaation kärjessä. Suomen Taksiliitto ry
Taksiliikenteen huomioiminen valtakunnallisessa liikennesuunnitelmassa
Lausunto taksiliikenteen huomioimisesta valtakunnallisessa liikennesuunnitelmassa Lausunto 19.10.20203, lausuntopalvelun kautta Suomen Taksiliitto kiinnittää erityistä huomiota siihen, että valtakunnallisessa liikennesuunnitelman arviointiohjelmassa on jätetty huomioimatta yksi julkisen liikenteen muoto eli taksiliikenne. Arviointiohjelmassa mainitaan esimerkiksi joukkoliikenne useita kertoja, mutta tällöin unohdetaan taksiliikenteen merkitys osana nimenomaan julkista liikennettä, ja samalla jätetään huomiotta liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta yksi välttämätön liikkumisen muoto. Tähän puutteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman visiossa. Taksiliikenne on osa kestävän liikkumisen verkostoa, joka mahdollistaa liikkumisen ilman omaa ajoneuvoa. Kestävän liikkumisen palveluita tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, jotta väestöllä on enemmän vaihtoehtoja arkielämän liikkumiselleen. Sen sijaan saavutettavuuden näkökulmasta taksi on usein matkaketjun ensimmäinen tai viimeinen kulkuväline sekä huomioi yksilölliset liikkumistarpeet. Osalle väestöstä taksi on täysin välttämätön liikkumisen muoto arjessa, ja esimerkiksi väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan huomattavasti liikkumistarpeisiin ja -tottumuksiin tulevina vuosikymmeninä. Viime vuosina taksialalla tapahtuneet muutokset pakottavat tarkastelemaan taksiliikennettä liikkumismuotona täysin uudella tavalla. Taksipalveluiden saatavuus on ollut itsestään selvyys aikana, jolloin sääntely perustui asemapaikka- ja päivystysvelvollisuuteen. Nyttemmin taksien saatavuus on kuitenkin markkinaehtoisuuden myötä vähentynyt viime vuosina. Kaiken kaikkiaan 233 paikkakunnalla taksiliikennelupien määrä on vähentynyt, 14 paikkakunnalla säilynyt ennallaan ja vain 46 paikkakunnalla taksiliikennelupien määrä on lisääntynyt. Kehityssuunta on huolestuttava ja myös hallitusohjelmassa on maininta, että ”toteutetaan lainsäädäntöhanke, jolla edistetään taksien saatavuutta ja huomioidaan eri asiakasryhmät koko maassa.” Vain taksien toimintaedellytykset turvaamalla taataan liikenteen saavutettavuus koko Suomessa. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuorovaikutuksen järjestämiseen liittyen viittaamme tässä lausunnossamme esittämäämme huoleen taksiliikenteen sivuuttamisesta ja tämän vuoksi korostamme, että vuorovaikutteinen ja avoin vuoropuhelu edellyttää, että eri liikennemuodot tulevat huomioiduksi kokonaisuudessa. Tämä tulee myös huomioida valmistelutyössä. Taksiliikenne edistää saavutettavuutta sekä tehokasta ja kestävää liikkumista, mutta on myös tärkeä tekijä huoltovarmuuden näkökulmasta. Tämän vuoksi taksiliikennettä ei tule missään nimessä sivuuttaa liikkumismuotona valtakunnallisesta liikennesuunnitelman arviointiohjelmasta. Suomen Taksiliitto ry Lausuntopalvelun kautta. Lausuntopyyntö valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointiohjelmasta. (SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi) Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/18780/2023
Lausunto autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista
Lausunto Traficomin määräysluonnokseen autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista Lausunto 24.4.2023 Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua määräysluonnoksesta autojen ja niiden perävaunujen teknisiksi vaatimuksiksi. Lausunnossamme olemme keskittyneet taksialan kannalta olennaisiin kysymyksiin. Kohta 3.7 Taksamittari Laki liikenteen palveluista 15 a§ edellyttää, että taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa käytetään taksamittaria tai muuta laitetta, joka kerää lain edellyttämät tiedot. Liikenne- ja viestintävirasto on antanut määräyksen sekä taksamittarin, että vastaavan laitteen ominaisuuksista. Lausunnolla olevassa määräyksessä on informatiivinen viittaus taksamittarin, mutta ei taksamittaria vastaavan laitteen osalta. On varsin erikoista, että ainoastaan toinen vaihtoehtoisista taksiajoneuvon pakollista varusteista on mainittu ajoneuvomääräyksessä ja toinen ei. Esitämmekin, että informatiivinen viittaus sisällytetään määräykseen myös taksamittaria vastaavan laitteen osalta. Kohta 3.24 Paariauto Määräysluonnokseen on lisätty uutena paariauton määritelmä. Tämä on erittäin kannatettava ja tarpeellinen lisäys, sillä poistetaan nykyisen suosituksen aiheuttama osittain epäselvä tilanne. Määräys vastaa sisällöltään nykyistä suositusta, mikä on erittäin hyvä asia. Nykyisen suosituksen osalta ainoana haasteena on ollut paarien yläpuolisen vapaan korkeuden määrittely. Perustelumuistioluonnoksessa asia on selkeytetty. Nähdäksemme tarkennus siitä, että mittavaatimus koskee koko paarien yläpuolista aluetta olisi syytä siirtää perustelumuistiosta itse määräykseen. Esitämme, että kyseinen kohta muutetaan muotoon: ”Vaakasuoraan asentoon autoon kiinnitettyjen paarien ja auton sisäkaton välisen esteettömän etäisyyden tulee koko paarien yläpuolisella alueella olla vähintään 0,75 m mitattuna paarin makuualueen yläpinnasta ilman patjaa.” On hyvä, että paarien korkeus merkitään rekisteriin, jotta voidaan todentaa vapaatilan riittävyys. Vaihdettaessa paarimallia on merkityksetöntä, mikäli paarien yläpuolelle jäävä vapaatila kasvaa. Esitämmekin, että kyseinen kohta muutetaan muotoon:” Tieto auton hyväksymisestä paariautoksi ja siihen hyväksyttyjen paarien enimmäiskorkeudesta merkitään rekisteriin.” Suomen Taksiliitto ry
Lausunto: Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot
Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot Lausuntopalvelun kautta 23.3.2023 Pidättekö arviomuistiossa esitettyä kuvausta mikroliikkumisen nykytilasta oikeansuuntaisena ja riittävän kattavana? Olisiko nykytilan kuvausta syytä täydentää jollain tavalla? Tässä arviomuistiossa mikroliikkumisella tarkoitetaan vain sellaista polkupyöräilyä ja kevyellä sähköajoneuvolla ajamista, joka on sidoksissa mikroliikennepalveluihin eli siihen, että ajoneuvon kuljettajan käytössä on yhteiskäyttöinen palveluntarjoajan omistama ajoneuvo eikä kuljettajan oma ajoneuvo. Mielestämme tämä rajaus on osittain asianmukainen ja selkeyttää arviomuistion sisältöä. Arviomuistion otsikko ei kuitenkaan tue tätä rajausta. Otsikosta ja myös kappaleesta 2 saa käsityksen, että sähköpotkulautailu ei olisi osa mikroliikkumista tässä arviomuistiossa ja näin ollen sisällöllinen rajaus on epäselvä ja johtaa arviomuistion lukijan pohtimaan monissa eri kohdissa onko tarkoitus käsitellä mikroliikkumista kappaleen 2.1. mukaisesti vai käsitelläänkö muuta mikroliikkumista kappaleen 2.1. mukaisesti ja sen lisäksi sähköpotkulautailua ilman kappaleen 2.1. mukaista rajausta. Selkeintä olisi, että yhtä yksittäistä mikroliikkumisen vaihtoehtoa, sähköpotkulautailua, ei erotettaisi muista mikroliikkumisen muodoista ja samalla pitäydyttäisiin selkeästi sidoksissa mikroliikennepalveluihin. Tältä osin arviomuistion määrittelyä on syytä tarkentaa. Sähköpotkulaudan kuvaileminen kappaleen 2.2. mukaan on sinänsä tarpeen ja omalta osaltaan osoittaa mikroliikkumiseen liittyvät lainsäädännölliset perusongelmat. Mikroliikkumisen nykytilan osalta on varsin laaja sekä perusteellinen. Kuvaus esittää mielestämme nykytilan ongelmat, joihin ratkaisua tarvitaan, varsin hyvin. Erityisesti kuntien toimivallan lähes täydellinen puuttuminen mikroliikennevälineiden pysäköintiin ja käyttämiseen liittyen tulee selkeästi esiin kuvauksessa. Samoin mittavista onnettomuuskustannuksista tehdyt selvitykset on kirjattu nykytilan osalta hyvin. Valitettavasti näistä onnettomuuskustannuksista on olemassa vain arvioita, eikä nykytilan kuvauksessa ole mitään selvitystä siitä, miten nämä onnettomuuskustannukset nykytilan osalta kustannetaan. Käsityksemme mukaan kustannukset eivät kohdistu erityisesti mitenkään palveluntarjoajille, jotka kuitenkin saavat palveluiden käyttäjiltä tulonsa tästä toiminnasta. Toisekseen osa näistä kustannuksista kohdentuu liikennevakuutusjärjestelmään, jonka kustannukset rahoitetaan liikennevakuutettujen ajoneuvojen omistajien ja haltijoiden maksamilla liikennevakuutusmaksuilla. Lisäksi liikennevakuutusmaksuilla rahoitetaan maassamme tehtävä liikenneturvallisuustyö. Tältä osin nykytilan kuvausta on syytä täydentää, jotta voidaan todentaa onnettomuuskustannusten kohdentuminen muille kuin niille tahoille, joiden liiketoiminnasta tässä on kyse. Nykytilan kuvaus mm. tieliikennelain 92 §:n 4 momentin osalta osoittaa lainsäädännön varsin erikoisen tilan. Lainsäädännön vahvalla käyttösuosituksella ilman tosiasiallista lain vaatimusta ja siitä seuraavaa sanktion uhkaa ei ole mitään käytännön merkitystä. Toisaalta pelko mikroliikkumisen välineiden käytön vähenemisestä erilaisten liikenneturvallisuusvaatimusten myötä on varsin erikoinen perusta nykyisen lainsäädännön osalta. Hyvä, että tämäkin on kuvattuna asianmukaisesti nykytilan osalta. Pidämme erinomaisen hyvänä, että jalankulkijoita avustavat mikroliikkumisen välineiden erityinen asema liikennesääntöjen osalta on kuvattu nykytilan osalta. Näiden mikroliikkumisen välineiden osalta liikenteessä toimivien on mielestämme täysin mahdotonta aina tietää, onko kyseessä jalankulkijaksi katsottava liikkuja vai ajoneuvoksi katsottava liikkuja. Valvonnan osalta nykytilan ongelmat ovat hyvin kuvattuna sekä liikennevalvonnan että pysäköinninvalvonnan osalta ja myös ajoneuvojen siirtämisen suhteen. Kun nämä ongelmat ovat nyt jo tiedossa varsin hyvin, niin ratkaisuvaihtoehtojen osalta nämä on syytä ottaa huomioon riippumatta ratkaisuvaihtoehdoista. Nykytilan kuvauksen promillerajaan liittyvät selvitykset kappaleen 3.12. osalta on kirjoitettu vastoin arviomuistion määrittelyä siitä mitä mikroliikkumisella tarkoitetaan tässä arviomuistiossa. Jostakin syystä tältä osin pyöräily on haluttu erottaa muusta mikroliikkumisesta, vaikka sen on arviomuistion määrittelyssä kuvattu osaksi mikroliikkumista. Nähtävästi arviomuistio on kirjoitettu useamman henkilön toimesta, jonka vuoksi tekstissä on epäjohdonmukaisuuksia. Uskomme, että lausuntopalautteiden myötä arviomuistiota korjataan ja täsmennetään. Nykytilan kuvauksen kappaleessa 3.13. otetaan kantaa rekisteröintivelvollisuuteen ja todetaan, ettei sille ole painava perustetta. Mielestämme arviomuistiossa ei pidä ottaa kantaa nykytilan kuvauksessa [...]
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031 Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 Maantieverkon parantamishankkeiden toimenpiteiden osalta on jatkotyössä ehdottomasti tunnistettava taksiliikennettä edistävät hankkeet. Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa taksiliikenne on tärkeä osa saavutettavuuden ja kestävyyden näkökulmasta. Taksi mahdollistaa liikkumisen ilman omaa ajoneuvoa, ja on näin yksi ratkaisu ja mahdollisuus kestävään liikkumiseen. Lisäksi taksi on osa julkista liikennettä ja toimiva julkinen liikenne edellyttää tyypillisesti taksipalvelun matkan ensimmäiselle tai viimeiselle etapille. Taksipalveluiden saatavuuden heikentyminen viime vuosina on olennaisesti muuttanut alan tilannetta, eikä liikenneinfrahankkeiden kokonaistarkastelussa tule unohtaa, että määrätylle väestöryhmälle taksi on välttämätön liikkumismuoto. Parantamishankkeissa ei siis tule unohtaa yhtä liikennemuotoa, vaan jatkotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota taksipalveluiden käytön edistämiseen. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että valitettavasti investointiohjelman rahoituksen taso ei vastaa maantieverkon kehittämistarvetta varsinkaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Lausunto Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031 (pdf) Lausuntopyynnön diaarinumero: VÄYLÄ/150/04.00/2023
Tiedotteet
Lausunto EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta
Suomen Taksiliiton lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle 10.4.2024 Lausunto hallituksen esityksestä EU:n vaihtoehtoisten [...]
Lausunto vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan määräaikaisesta tukemisesta
Suomen Taksiliiton lausunto 20.3.2024 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon [...]
Lausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikennevakuutuslain, Liikennevakuutuskeskuksesta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta
Lausunto 18.3.2024 Liikenne- ja viestintävaliokunta Eduskunta HE 10/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle [...]
Lausunto autoilun verotuksen kokonaisuudesta
Lausunto autoilun verotuksen kokonaisuudesta Lausuntopyyntö, O9 / 2024 vp, 21.2.2024 Valtiovarainvaliokunta, verojaosto, [...]
Lausunto sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2024 Lausuntopalvelun kautta [...]
Lausunto Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä koskevista maksullisista suoritteista
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä koskevista maksullisista suoritteista Lausuntopalvelun [...]
Taksiliikenteen huomioiminen valtakunnallisessa liikennesuunnitelmassa
Lausunto taksiliikenteen huomioimisesta valtakunnallisessa liikennesuunnitelmassa Lausunto 19.10.20203, lausuntopalvelun kautta Suomen Taksiliitto kiinnittää [...]
Lausunto autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista
Lausunto Traficomin määräysluonnokseen autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista Lausunto 24.4.2023 Suomen [...]
Lausunto: Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot
Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot Lausuntopalvelun kautta 23.3.2023 Pidättekö arviomuistiossa esitettyä [...]
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031
Lausunto: Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031 Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 Maantieverkon parantamishankkeiden toimenpiteiden [...]
Lausunto luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035
Lausunto luonnoksesta kansalliseksi jakeluinfraohjelmaksi vuoteen 2035 Lausuntopalvelun kautta 28.2.2023 Ohjelmaluonnossa on tunnistettu [...]
Lausunto: Liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutukset
Liikennepalvelulain pidemmän aikavälin vaikutukset Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 26.1.2023 Liikennepalvelulain laajimmat [...]
Lausunto sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2023
Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2023 Lausuntopyynnön diaarinumero: [...]
Lausunto Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdystä sopimuksesta
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle HE 262/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin [...]
Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta
Lausunto ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta HE 264/2022 [...]
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
020 7756 800
taksiliitto@taksiliitto.fi
TAKSILIITTO SOSIAALISESSA MEDIASSA
LISÄTIETOA TAKSILIITOSTA