Ajankohtaista
Uutiset
Taksiliikenteen kokeet määräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697114/03.04.03.00/2025 Taksiliikenteen kokeet määräyksestä Suomen Taksiliitto ry kannattaa kokeiden järjestämisen siirtämistä Liikenne- ja viestintäviraston palveluntuottajan palvelupisteisiin. Tällä saavutetaan tilanne, missä koko maassa kokeet ja kokeessa vaadittava osaaminen sekä kokeiden arviointi on yhtenevää. Samalla huomautamme, että palveluntuottajalla tulee olla riittävän kattava palveluverkosto, jotta kokeisiin osallistuminen ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia tai vaikeuta kohtuuttomasti kokeiden suorittamista. Liitto kannattaa uuden aihealueen, ”Kuljettajan oikeudet ja velvollisuudet”, lisäämistä kuljettajakokeeseen. Kannatamme ja pidämme tärkeänä taksinkuljettajan ja yrittäjäkokeen koesuorituksissa todettavien koevilpin tarkennuksia. Kokeeseen ilmoittautumisen sisällyttäminen koesuoritukseen parantaa merkittävästi vilpilliseen toimintaan puuttumista. Tärkeä muutos on, että jälkikäteen havaitusta vilpistä jatkossa voidaan asettaa seuraamuksia. Taksiliitto esittää, että hylätyn yrittäjäkokeen ja taksinkuljettajan kokeen suorituksen jälkeen kokeeseen voi ilmoittautua uudelleen vasta 14 päivän kuluttua hylätystä suorituksesta. Mikäli koe on hylätty kolme kertaa peräkkäin, kokeeseen voi ilmoittautua uudelleen vasta 3 kuukauden kuluttua kolmannesta hylätystä suorituksesta. Nämä muutokset poistaisivat tehokkaasti myös vilpin mahdollisuutta kokeessa. Koekysymysten monipuolisuuteen on yrittäjäkokeessa ja taksinkuljettajan kokeessa kiinnitettävä erityistä huomioita. Koekysymysten pankki on oltava riittävän laaja ja kysymysten asettelun todentaa kielen ymmärtämistä, jotta koetta uusivalle henkilölle samoja kysymyksiä ei tule uudestaan koetta uusiessa, tai jotta samojen kysymysten määrä olisi mahdollisimman pieni. Riittävän laaja koepankki hankaloittaisi myös vilpin mahdollisuutta kokeessa. Taksiliitto ei kannata 25 a §:n 4 momentin kirjausta muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritetun taksinkuljettajan kelpoisuuden tunnustamisesta. Mikäli muissa EU- ja ETA-valtioissa suoritetun kelpoisuuden tunnustaminen tullaan kuitenkin sisällyttämään lakiin, on ehdottomasti asetettava vaatimus siitä, että tällaisen taksinkuljettajan ajoluvan hakijan on kuitenkin ennen taksinkuljettajan ajolupahakemuksen jättämistä tullut suorittaa 25 a §:ssä tarkoitettu taksinkuljettajan koe. Koevaatimuksen sisällyttäminen on välttämätöntä taksinkuljettajien yhteismitallisen osaamistason sekä riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon varmistamiseksi. Myös taksinkuljettajan täydennyskoulutus tulee määrätä pakolliseksi tällaisille kuljettajille, jotta kohtelu kaikille kuljettajille on tasaveroista. Suomen Taksiliitto ry
Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697103/03.04.03.00/2025 Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä Suomen Taksiliitto kannattaa koulutusorganisaatioille asetettavia selkeitä ja yhdenmukaisia vaatimuksia sekä valvonnan lisäämistä. Tämä on tärkeää koulutusten laadun ja sisällön yhtenäisyyden varmistamiseksi. Pedagogiset valmiudet ja opetustehtävän edellyttämä ammattitaito Ehdotamme, että kohtaan ”4.2 Opetustehtävän edellyttämä ammattitaito” lisätään toiseen kappaleeseen, että osaaminen voidaan todentaa työtodistuksen lisäksi koulutustodistuksella: ”Koulutuksesta vastaavan henkilön on osoitettava osaamisensa koulutusorganisaatiohakemuksen yhteydessä työ- tai koulutustodistuksilla, joista käy ilmi alan työkokemus tai suoritetut pedagogiset opinnot”. Jos haetaan koulutuslupa ainoastaan yrittäjäkoulutuksen järjestämiselle, niin kokemusta taksinkuljettajana toimimisesta ei vaadita ja koulutuksesta vastaavana voi toimia osoittamalla, että on suorittanut pedagogisia opintoja. Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutusta järjestävän koulutusorganisaation koulutuksesta vastaavalla henkilöllä tai yhdellä kyseiseen koulutukseen nimetyllä opettajalla tulee olla vähintään yhden vuoden kokemus päätoimisena taksinkuljettajana toimimisesta. Ehdotamme että sama vaatimus yhden vuoden kokemuksesta päätoimisena taksinkuljettajana toimimisesta tulisi ulottaa myös nyt taksinkuljettajan koulutukseen sekä taksinkuljettajan täydennyskoulutukseen. Suomen Taksiliitto ry
Määräys Taksiliikenteen koulutuksista
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697199/03.04.03.00/2025 Määräys Taksiliikenteen koulutuksista Suomen Taksiliitto ry kannattaa koulutusten yhtenäistämistä ja kehittämistä osaamistason nostamiseksi, sekä lakisääteisen 21 tunnin taksinkuljettajan koulutuksen palauttamista uusille kuljettajille. Myös alalla jo toimiville kuljettajille uusi täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden päivittää tietojaan ja osaamistaan ajan tasalle muutosten osalta. Tämän voi olettaa parantavan palvelun tasoa ja samalla yhdenmukaistaa toimintatapoja. Taksiliitto korostaa, että niin kuljettaja- kuin yrittäjäkoulutuksen valvontaa on kehitettävä ja lisättävä. Erityisesti verkkokoulutuksen / etäkoulutuksen, ollessa sallittua on houkutus väärinkäytöksiin ilmeinen mobiiliteknologioiden kehittyessä. Verkkokoulutuksen valvonnan, niin koulutuksen järjestäjän osalta kuin viranomaisen jälkikäteisen valvonnan kannalta, on edellytettävä luotettavia, tallentavia järjestelmiä, sekä vuorovaikutteisia koulutusmetodeja, joilla voidaan varmistaa oppilaan aktiivinen osallistuminen koulutukseen. Taksiliitto korostaa, että siirtymäaika, jolloin taksinkuljettajan ajolupia voidaan myöntää ja uusia lain voimaantulon jälkeen, mutta ennen kuin koulutusta on tarjolla, tulisi olla riittävän pitkä, jotta vaadittuja koulutuskokonaisuuksia on riittävästi tarjolla ajoluvan uusimista ja ajolupaa ensimmäistä kertaa hakeville kuljettajille. Hallituksen esityksessä on todettu, että taksinkuljettajan ajolupa voitaisiin myöntää henkilölle ilman taksinkuljettajankoulutuksen käymistä ehdotetun lain tultua voimaan sinä aikana, kun taksinkuljettajan koulutusta ei ole vielä tarjolla, kuitenkin enintään 31.10.2026 saakka. Missä laajuudessa taksinkuljettajan koulutusta on tarjolla lain voimaantulohetkellä, on vielä epäselvää, sillä Liikenne- ja viestintäviraston on annettava tarvittavat määräykset, hyväksyttävä koulutusorganisaatiot ja koulutusohjelmat, ennen kuin koulutusorganisaatiot voivat tarjota koulutusta. Mikäli muissa EU- ja ETA-valtioissa suoritetun kelpoisuuden tunnustaminen tullaan säilyttämään lakiehdotuksessa, on asetettava vaatimus siitä, että tällaisen kelpoisuuden esittävän taksinkuljettajan tulee suorittaa taksinkuljettajan koe. Koevaatimuksen sisällyttäminen on välttämätöntä taksinkuljettajien yhteismitallisen osaamistason sekä riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon varmistamiseksi. Taksinkuljettajan täydennyskoulutus tulee määrätä pakolliseksi myös EU- ja ETA-valtioissa suoritetun kelpoisuuden esittäville kuljettajille, jotta varmistutaan osaamistasosta riippumatta lähtömaasta. Jonkin kuljettajaryhmän sulkeminen ulos täydennyskoulutuksesta on vastoin yhtenäistä vaatimustasoa, ja luo riskin ulkomailta haetuista kelpoisuuksista ilman Suomen lain edellyttämää tietotaitoa ja osaamista. Suomen Taksiliitto ry
Lausunto keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta
LAUSUNTO Verohallinnolle 27.3.2026 Keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuus Pyydämme esittämään mahdolliset huomionne keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta Suomen Taksiliitto kannattaa viranomaisraportoinnin automatisointia, rakenteisen tiedon hyödyntämistä ja viranomaisten välisen tiedonvaihdon tehostamista. Uudistuksen tulee kuitenkin aidosti vähentää yritysten hallinnollista taakkaa, tukea pienten yritysten ja toiminimiyrittäjien arkea, parantaa tietojen hyödyntämistä viranomaistoiminnassa ja vahvistaa harmaan talouden torjuntaa ilman, että raportointivelvoitteet tai kustannukset käytännössä kasvavat. Suomen Taksiliitto pitää siis keskitetyn tiedonvälityksen tavoitteita kannatettavina. Viranomaisraportoinnin digitalisointi, rakenteisen tiedon hyödyntäminen ja yhdenkertaisen raportoinnin ovat oikea suunta. Taksiliitto katsoo, että ratkaisu on toteuttamiskelpoinen, jos se rakennetaan käytännön taloushallinnon prosessien ehdoilla ja jos uudistus aidosti vähentää päällekkäistä raportointia. Taksialalla toimii paljon pieniä yrityksiä ja toiminimiyrittäjiä, joten toteutettavuuden kannalta ratkaisevaa on, ettei uusi malli lisää yrittäjien hallinnollista kuormitusta, manuaalista työtä tai järjestelmäkustannuksia. Selvityksen mukainen lähtökohta siitä, ettei keskitetty tiedonvälitys loisi uusia itsenäisiä ilmoitusvelvollisuuksia, on erittäin tärkeä ja sen tulee toteutua myös jatkovalmistelussa. Pyydämme arvioimaan, mihin keskeisiin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota keskitetyn tiedonvälitysratkaisun jatkovalmistelussa Jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: - yritysten hallinnollisen taakan todellinen keveneminen eikä vain tiedonkeruun keskittäminen - pienten yritysten ja toiminimiyrittäjien digikyvykkyys, käyttöönoton tuki ja kohtuulliset kustannukset - tietosisältöjen tarkka rajaus vain välttämättömään, - virheiden korjaamisen, seuraamusten, säilytysaikojen ja tietoturvan selkeä määrittely - liikesalaisuuksien ja henkilötietojen suoja, yhteentoimivuus taloushallinnon järjestelmien kanssa - yhteensovitus muiden kansallisten ja EU-tason uudistusten kanssa, erityisesti ViDA-valmistelun kanssa. Taksiliitto pitää tärkeänä myös sitä, että ratkaisun vaikutuksia harmaan talouden torjuntaan ja viranomaisten väliseen ristiinvertailuun arvioidaan jatkovalmistelussa huolellisesti. Keskitetyn tiedonvälityksen tietovirrat Pyydämme esittämään mahdolliset huomionne keskitettyyn tiedonvälitykseen suunnitelluista tietovirroista Suomen Taksiliitto pitää perusteltuna, että keskitetty tiedonvälitys rakentuu kolmesta tietovirrasta: kirjanpidon tiedoista, kirjanpidon tietoja täydentävistä tiedoista sekä verkkolaskutiedoista. Tämä muodostaa johdonmukaisen perustan raportoinnin automatisoinnille. On hyvä, että tietosisällön lähtökohdaksi on asetettu viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin tarvittava tieto eikä koko kirjanpidon siirtäminen järjestelmään. Tietovirtojen tulee pysyä selkeinä, rajattuina ja mahdollisimman hyvin olemassa olevista taloushallinnon järjestelmistä tuotettavina. Erityisen tärkeää on, ettei tietovirtojen laajeneminen johda vähitellen siihen, että yrityksiltä aletaan kerätä varmuuden vuoksi enemmän tietoa kuin on tarpeen. Pyydämme esittämään huomionne tiedon standardointiin ja tiedon rakenteiseen muotoon liittyen Taksiliitto kannattaa tiedon standardointia ja rakenteista muotoa. Mahdollisimman laaja standardoidun ja rakenteisen tiedon hyödyntäminen on edellytys sille, että raportointia voidaan automatisoida, virheitä vähentää ja tietoa käyttää viranomaisten välillä tehokkaasti. Standardoinnin on perustuttava käytännössä toimiviin, toimialariippumattomiin ja yleisesti tuettuihin määrittelyihin. Pienille yrityksille olennaista on, että standardit ovat selkeitä ja että ne voidaan toteuttaa tavallisissa taloushallinnon ohjelmistoissa ilman raskaita erillisratkaisuja. Rakenteisten muotovaatimusten lisääminen on kannatettavaa vain silloin, kun se vähentää manuaalityötä eikä aiheuta lisätyötä yrittäjälle. Pyydämme esittämään näkemyksenne muista tietovirroista, jotka voisivat soveltua keskitettyyn tiedonvälitykseen. Lisäksi pyydämme arvioimaan, mihin muihin käyttötarkoituksiin nyt suunniteltuja tietovirtoja voitaisiin hyödyntää. Taksiliitto katsoo, että tässä vaiheessa on perusteltua edetä selvityksessä esitetyillä kolmella tietovirralla. Liikennepalvelulain uudistus on käynnissä taksitoimialaa koskien. Uudistuksessa ajetaan mittariveloitetta kaikkiin autoihin. Tällä mittarilla kerätään tiedot autojen tuottavista kilometreistä, ja niihin liittyvistä tuloista, jolloin autokohtainen tuoton raportointi yksinkertaistuisi. Tämä uudistus olisi tarkoituksenmukaista ottaa huomioon taloudellisen raportoinnin kehitysympäristössä. Suunniteltuja tietovirtoja voitaisiin hyödyntää viranomaisten välisessä tietojen ristiinvertailussa, harmaan talouden torjunnassa, arvioverotuksen ja muun verovalvonnan kehittämisessä sekä esimerkiksi yrittäjien tulotietojen käyttötilanteissa. Taksiliitto pitää myös myönteisenä sitä, että toiminimiyrittäjien tulotietojen parempi saatavuus [...]
Lausunto työryhmän mietinnöstä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi
LAUSUNTO 27.2.2026 Oikeusministeriö VN/5137/2022-OM-229 Lausunto työryhmän mietinnöstä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi Suomen Taksiliitto ry lausuu tässä yhteydessä vain henkilöiden kuljettamiseen ja sen tukitoimintoihin sekä kuljettamisen resurssien käyttöön liittyviin lakiluonnoksen kohtiin. Yleistä Taksiliitto pitää hyvänä esityksen lähtökohtaa, jonka mukaan viranomaisten toiminnan tulee poikkeusoloissakin mahdollisimman pitkälti perustua ennakolta valmisteltuun ja säädettyyn lainsäädäntöön. Varautumisvelvollisuus määritellään tässä selkeästi jo etukäteen tehtäväksi. Tämä työ on kuntien ja muun julkisen sektorin kanssa aloitettava hyvissä ajoin. Tällä hetkellä ei ole selvyyttä siitä, kenen vastuulla on järjestää määrittely tai toimeenpano henkilökuljetuksissa. Kriittiset ja sopimukseen perustuvat yksityisen sektorin toimijat (yritykset) ovat henkilökuljetusten osalta osin tunnistamatta ja sitouttamatta. Huoltovarmuuskeskuksen Maakuljetuspoolin jäsenenä Taksiliitto pitää hyvänä, että laissa pyritään huomioimaan mm. evakuointitilanteen eri vaiheet. On tärkeää, että varautumisluvussa korostettaisiin viranomaisten ja kuljetusyritysten välisten kuljetussopimusten tekemistä poikkeusolojen varalle, koska se on eri harjoituksissa osoittautunut riittämättömäksi. Sopimusten tarve on mainittu mietinnön säännöskohtaisissa perusteluissa kohdassa 7.1 (sivu 316), mutta lakiluonnoksessa sopimusten olemassaoloa ei mainita, kuten ei erikseen mainita muitakaan varautumistoimenpiteitä. Etukäteen tehtävillä sopimuksilla selkeytetään lakiluonnoksen 31 §:n vaatimuksia elinkeinonharjoittajalle ja rajata ne vain sellaisiin velvoitteisiin, joita se pystyy kohtuudella noudattamaan. Erityisesti tämä sopimusten tarve realisoituu 11 luvun 70 §:n myötä, joka velvoittaa kuljetuspalvelujen tarjoajan suorittamaan poikkeusoloissa välttämättömiä kuljetuksia. 8 luku. Työvelvollisuus 8 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot: Työvelvollisuutta koskevaan 8 lukuun tulisi lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon erityisen työvelvollisuuden tapaan myös kuljetusalan erityinen työvelvollisuus niissä tapauksissa, kun henkilöllä on voimassa oleva autonkuljettajan ammattipätevyys ja on toiminut viimeisen viiden vuoden aikana kuljetusalalla kuljettajan tehtävissä ja häntä ei jätetä kutsumatta palvelukseen asevelvollisuuslain (1438/2007) 89 §:n mukaisesti (51 §). On tulkinnanvaraista, voidaanko 46 §:n yleistä työvelvoitetta koskevaa säädöstä soveltaa tässä tapauksessa, kun kyse on erityisestä pätevyydestä, jota laki edellyttää. 47 §:ssä mainitaan vastuuhenkilöiden nimeämisvelvollisuus, mutta ei kerrota, miten se dokumentoidaan. Pykälän 2 momentti tulisi muuttaa muotoon: ” Työnantajan on nimettävä riittävä määrä palveluksessaan olevia vastuuhenkilöitä, joiden tehtävänä on ohjeistuksellaan huolehtia sen lukuun toimivien työvelvollisten tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta. Vastuuhenkilöiden nimet on kirjattava varautumissuunnitelmaan.”. 9 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot: 9 luvun luovutusvelvollisuutta ja 11 luvun otto-oikeuksia tulisi täsmentää niin, että kuljetusyritykset voidaan lain perusteella vapauttaa mahdollisista sopimussanktioista toimeksiantajilleen niissä tapauksissa, kun kuljetusyrityksen ajoneuvo otetaan pois normaaliajan sopimusliikenteestä ”suorittamaan poikkeusoloissa niiden hallinnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia”. Tämä tulisi huomioida kaikissa pykälissä, joissa kuljetusyritys tai ajoneuvon haltija velvoitetaan suorittamaan kuljetuspalveluja ja/tai luovuttamaan ajoneuvonsa, muun kalustonsa tai toimitilansa viranomaisen käyttöön (57, 59, 70, 71, 72, 73, 81, 132, 137 §). Em. pykäliin tulisi lisätä lause ”Jos kuljetuspalvelun tarjoaja velvoitetaan suorittamaan poikkeusolojen hallinnan kannalta välttämättömiä kuljetuksia, se vapauttaa kuljetuspalvelun tarjoajan muiden sopimusten sisältämistä sanktioista, koska sopimusvelvoitteita ei voida määräyksen takia täyttää”. 10 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot: Tieliikenteen rajoittamista koskevassa 10 luvun 66 §:ssä mainitaan, että rajoitus tai kielto ei saa estää ketään kulkemasta vakituiselle asunnolleen. Tekstiä tulisi muuttaa niin, että se huomioisi myös työpaikalle kulkemisen silloin, kun se on välttämätöntä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseen liittyvien kuljetusten järjestelyt tulee sallia, koskien niin henkilökuntaa kuin asiakkaiden/potilaiden kuljetus toimipisteisiin, sijaitsevat ne normaalilokaatiossa tai ovat siirrettynä osana turvaamistoimia vaihtoehtoiseen paikkaan. 11 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat [...]
Hallituksen esitys Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
LAUSUNTO 27.1.2026 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/17391/2025 Hallituksen esitys Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Lausuntonaan Suomen Taksiliitto toteaa seuraavaa: Kannatamme esityksen tavoitetta puuttua sosiaalitukien väärinkäyttöön ja vahvistaa Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantia, sekä sujuvoittaa etuuskäsittelyä. Sosiaalietuuksien käsittelyyn liittyvää työmäärää ja manuaalisia käsittelyvaiheita on yhteiskunnan ja Kansaneläkelaitoksessa tehtävän työn kannalta tarkoituksenmukaista pyrkiä vähentämään, jotta resurssit ovat tehokkaasti käytössä todellisille avuntarvitsijoille. Ruotsin kokemusten mukaisesti on syytä varmistaa, että yhteiskunnan varat tulevat niiden ihmisten käyttöön ja oikeaan käyttötarkoitukseen, mihin ne on alun perin säädetty. Matkakorvauksiin (Kela-taksit) liittyvä lausuntopalaute Esityksessä perusteluissa kuvattu myös Kansaneläkelaitoksen (jäljempänä Kela) havainto, että suorakorvattavia taksimatkoja koskevat väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Samassa yhteydessä todetaan myös, että edes Kela ei usein saa perittyä perusteettomasti maksettua etuutta, jotka voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin yksittäisen ihmisen kohdalla. Kelan tiedossa on myös, että väärinkäyttäjät usein jatkavat taksimatkojen väärinkäyttöä huolimatta menettelyn seurauksista, kuten korvauksen takaisinperinnästä ja mahdollisesta rikostuomiosta. Varsinaisten ratkaisuehdotusten osalta on kuitenkin valmistelussa puutteita, joiden takia ehdotetut ratkaisut johtavat palveluntarjoajien kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen ja kasvaviin luottotappioihin. Sopimuksissaan Kela edellyttää palveluntarjoajalta, että jokainen kuljetuspyyntö hoidetaan. Tätä pakkoa vahvistamaan on sopimuksessa säädetty myös sanktioista hoitamatta jääneistä kyydeistä. Yrittäjällä/yrityksellä ei näin ollen ole tosiasiallisesti mahdollisuutta kieltäytyä edes yksittäisistä kyydeistä, vaikka tuntisi asiakkaan maksukyvyn, jos haluaa jatkaa sopimusajojen tarjoamista. Kyse on siis pakottavasta ehdosta. Kyse ei ole vain yrittäjäriskistä, jolloin yrittäjä itse ottaisi riskin päättäessään ryhtyykö suorittamaan pyydettyä kuljetusta. Yrittäjälle jää riski - ja kyseessä olevissa kyydeissä myös merkittävä todennäköisyys - luottotappiosta, ilman että voisi rajoittaa omaa riskiään kyseessä olevassa palvelutapahtumassa. Jo syksyllä 2025 Taksiliitto on vedonnut mm Kansaneläkelaitokseen ja Sosiaali- ja Terveysministeriin, jotta kuljetusten omavastuun perintään saataisi ehdotuksen esitöissäkin kuvattu Ruotsin malli, jossa paikallinen tuen myöntäjä tilittää omavastuut palveluntarjoajalle ja vähentää ne vastaavasti tuensaajan tuista. Tämä vaatii parempaa tiedonvaihtoa Försäkringskassanin, sosiaaliturvan asiakkaiden ja palveluntarjoajienkin välillä. Tällä hetkellä Taksiliiton jäseniltä saatuihin tietoihin perustuva arvio on, että yrittäjiltä jää saamatta noin 15 - 20 % omavastuista. Vuonna 2024 ajettiin 3 240 574 Kela-kyytiä. Tekemämme kyselyn mukaan 11 % matkoista on sellaisia, joissa asiakas haluaa omavastuun laskulle, joka 25 euron omavastuuna tarkoittaa euroissa 8 911 579 euroa. Tästä laskettuna saamatta jääneistä omavastuista kertyy 1,3 - 1,8 miljoonan euron luottotappiota taksiyrityksille. Kyseiset summat ovat tehdyn sosiaaliturvan väärinkäyttöselvityksen valossa ja valtion budjetissa toki pieniä, mutta kyse on yksityisen yrittäjän tulosta, joka vaikuttaa ostetun palvelun tarjontaan. Hallituksen esityksessä kohdassa 2.4 todetaan noin 600 asiakasta käyttää väärin perustein Kela-taksikuljetuksia, samassa todetaan, että näiltä asiakkailta ei saada takaisin perittyä kuljetusmaksuja. Taksiliiton jäsenten antamien tietojen perusteella havainto on oikean suuntainen mutta alakanttiin. Ero selittynee sillä, että osa taksiyrityksille aiheutuneista luottotappioista jää osa ilmoittamatta Kelalle, koska käytännössä Kela ei ole kyennyt näiden tappioiden välttämisessä tai maksujen perinnässä toimimaan, ja ilmoittaminen on koettu turhaksi. Edellä mainittu 1,3 – 1,8 miljoonaa jää siis piiloon. Merkittävälle osalle pieniä yrityksiä summat ovat kuitenkin näkyvä osa menetettyä tuloa, ja vaikuttavat kannattavuuteen ja toiminnan jatkoon. Taksiyritykset osallistuvat näin yhteiskunnan sosiaaliturvan rahoittamiseen, samalla kun liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta joudutaan tekemään investointi- tai lakkauttamispäätöksiä, jotka vaikuttavat alueittain saatavuuteen. Kuten esityksen perusteluissa jo on tuotu esiin, väärinkäytösten määrä on lisääntymään päin. Näin ollen on oletettavaa, että myös jatkossa näin tulee tapahtumaan, erityisesti jos [...]
Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2026
LAUSUNTO 8.12.2025 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/33329/2025 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2026 Suomen Taksiliitto (jäljempänä ”Taksiliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Valtioneuvoston asetukseksi sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuodelle 2026. Lausuntonaan Taksiliitto toteaa seuraavaa: Yleinen korotustarve Sosiaali- ja terveysministeriö on käyttänyt taksankorotustarpeen määrittelyssä taksiliikenteen kustannusindeksiä 2015=100. Sen mukaan taksiliikenteen kustannukset ovat nousseet 0,95 prosenttia. Asetuksen määrittelemiä enimmäishintoja ei esitetä muutettavaksi, koska pisteluvun perusteella laskettava korotus jäisi erittäin pieneksi. Käytännössä 0,95 prosentin korotus tarkoittaisi kilometrihintoihin kahden sentin ja tuntiveloitukseen 50 sentin korotusta. Kaikki taksiautoilijat joutuvat päivittämään taksamittarinsa vuodenvaihteessa arvonlisäverokannan muutoksen takia, joten taksojen päivittämisestä ei aiheudu heille ylimääräisiä kustannuksia. Esitämme, että kustannusmuutos huomioitaisiin asetuksessa täysimääräisenä. Vaikka korotus onkin pienehkö, on se kuitenkin kustannusvastaava ja sillä on merkitystä taksiyritysten kannattavuudelle, etenkin suoritettaessa sairasvakuutuksesta korvattavia taksimatkoja, joiden hinnat jo on kilpailutettu kannattavuusrajalle. Enimmäishinta-asetuksen muutostarpeet Taksiliitto haluaa lausunnossaan tuoda esille enimmäishinta-asetukseen liittyvät epäkohdat. Asetuksen mukaan odotusmaksua saadaan veloittaa yhdensuuntaisen matkan osalta enintään 15 minuutin ajalta, jos taksi odottaa vakuutettua tilauspaikalla hänen myöhästyttyään avuntarpeesta johtuvasta tai muusta hyväksyttävästä syystä”. Avuntarpeesta johtuvana hyväksyttävänä syynä odotusmaksun veloittamiselle voidaan pitää, kun taksinkuljettaja on esimerkiksi noutanut vakuutetun sairaalan osastolta sen vuoksi, ettei vakuutettu ole ilman apua kyennyt tulemaan osastolta sairaalan ulko-ovelle. Taksiliitto on selvittänyt sairasvakuutuksesta korvattavia taksimatkoja ajavilta yrityksiltä keskimääräistä osastolta noutamiseen kuluvaa aikaa. Selvityksen mukaan kävelevien asiakkaiden osalla osastolta noutaminen onnistui alle 15 minuutissa 78 prosentissa tapauksista. Pyörätuoliasiakkaiden osalta osastolta noutaminen onnistui alle 15 minuutissa alle puolessa kuljetuksista ja paariasiakkaiden osalta 15 minuuttia oli riittävä aika osastolta noutamiseen vain 7 prosentissa tapauksista. Asetuksen mukainen 15 minuutin aika ei ole siis riittävä etenkään paaritaksikuljetuksissa. Lisäksi suurten sairaaloiden alueilla asiakasta osastolta noutavan taksinkuljettajan on usein jätettävä ajoneuvonsa kauas ulko-ovelta, mikä lisää merkittävästi asiakkaan noutoaikaa osastolta. Yleensä sairaaloiden asiakkaiden jättö- /noutoalueella ei sallita taksien pysäköintiä vakuutetun noutamiseksi osastolta. Taksiliitto pitää kohtuuttomana, että taksiyrittäjän edellytetään tekevän vastikkeetonta työtä, jos asiakkaan osastolta noutamiseen kuluva aika ylittää 15 minuuttia. Taksiliitto esittää, että 4 §:n loppuun lisätään: ”Perustellusta syystä odotusmaksua saadaan veloittaa myös yli 15 minuuttia.” Vaihtoehtoisesti Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi edellyttää hyvinvointialueilta, että hoitolaitokset saattaisivat asiakkaansa ulko-oven läheisyyteen, jolloin 15 minuutin aika olisi riittävä asiakkaan taksiin noutamiseksi. Esitetyn muutoksen vaikutus korvausmenoihin Taksiliiton tutkimuksen mukaan, kävelevien asiakkaiden noutamiseen kului keskimäärin 20 minuuttia 17 %:ssa, 25 minuuttia 3 %:ssa ja 30 minuuttia prosentissa noudoista. Taksimatkoja korvattiin tavallisella taksilla vuonna 2024 yhteensä 2,4 miljoonaa kappaletta, jos näistä 10 % sisältäisi noudon osastolta, todellisen ajankäytön korvaaminen lisäisi matkakorvausten määrää 223 tuhatta euroa. Pyörätuoliasiakkaiden noutamiseen kului keskimääräin 20 minuuttia 22 %:ssa, 25 minuuttia 10 %:ssa, 30minuuttia 6 %:ssa ja 35 minuuttia 2 prosentissa noudoista. Taksimatkoja korvattiin esteettömällä taksilla vuonna 2024 yhteensä 749 000 kappaletta, jos näistä 25 % sisältäisi noudon osastolta, todellisen ajankäytön korvaaminen lisäisi matkakorvausten määrää 461 tuhatta euroa. Paariasiakkaiden noutamiseen kului keskimääräin 20 minuuttia 10 %:ssa, 25 minuuttia 9 %:ssa, 30 minuuttia 10 %:ssa ja 35 minuuttia 3 prosentissa noudoista. Taksimatkoja korvattiin paaritaksilla vuonna 2024 yhteensä 74 000 kappaletta, jos näistä 50 % sisältäisi noudon osastolta, todellisen ajankäytön korvaaminen lisäisi matkakorvausten määrää 110 tuhatta euroa. Asiakkaiden noutamiseen kuluvan ajan korvaaminen todellisen ajankäytön [...]
Suomen Taksiliitto ry:n vastaukset Kelan markkinavuoropuhelu 24.11.2025
Suomen Taksiliitto ry:n vastaukset Kelan markkinavuoropuhelu 24.11.2025 Tulisiko Kelan määritellä tulevassa hankinnassa vähimmäisautomäärät kilpailutusalueille? Kyllä, jotta voidaan varmistua tarjoajien todellisesta mahdollisuudesta toteuttaa hankinta vaaditulla tavalla. Vähimmäisautomäärän toteutumista tulee myös valvoa. Miten vähimmäisautomäärät tulisi määritellä? Nykyinen malli, mikä perustuu kerrallaan liikenteen hoitamiseen tarvittavaan enimmäiskalustomäärään, on osoittautunut toimivaksi. Nähdäksemme sopiva palveluntuottajakohtainen vaatimus olisi 60 % enimmäiskalustomäärästä. Tulisiko Kelan edelleen tulevassa hankinnassa linjata, että jos asiakas tekee matkan toisen maakunnan alueelle, hän voi tilata itselleen samalla kertaa oman maakunnan tilausvälityskeskuksesta myös paluumatkan, jos kyseessä on saman päivän aikana tapahtuva käyntiluonteinen matka ja kuljettaja odottaa asiakasta hoidon ajan? Kyllä. Mikäli meno ja paluumatka suoritettaisiin eri autoilla, ajettaisiin asiakkaan kodin ja terveydenhuollon toimipisteen välinen matka neljä kertaa. Ensimmäinen auto toisi asiakkaan ja palaisi tyhjänä takaisin lähtöpaikkakunnalle. Kun asiakkaan hoito on valmis, hänet palauttasi toinen auto, joka palaisi tyhjänä lähtöpaikkakunnalle. Kun asiakkaan tuonut auto odottaa asiakasta, ei tyhjänä ajoa synny, mikä vähentää päästöjä ja parantaa kuljetusten kannattavuutta. Mikäli yrityksenne ei olisi kiinnostunut jättämään tarjousta yllä kuvattujen puhtaita ajoneuvoja koskevien soveltuvuusvaatimusten vuoksi, miksi vaatimusten täyttäminen olisi ongelmallista? Vaatimuksen toteuttamisen onnistumiseen vaikuttaa ratkaisevasti kaksi asiaa, hinnoittelu ja se miten vaatimuksenmukaisuus määritellään. Mikäli kilpailutuksen kriteerinä olisi välitys- ja yhdistämispalvelun hinta ja kuljetukset korvattaisiin autoilijoille valtioneuvoston asetuksen mukaisilla hinnoilla, vaatimukset toteutuisivat varmasti. Ongelmaa vaatimuksen täyttämisessä ei myöskään ole, mikäli yksi ajoneuvoyksikkö voi olla useamman palveluntuottajan käytettävissä useammalla palvelualueella. Mikäli yksittäinen ajoneuvo voidaan huomioida vain yhdellä alueella ja yhden palveluntuottajan kalustona, muodostuu ongelmaksi täyssähköisten taksien lukumäärä, ellei hinnoittelu kannusta investoimaan uuteen kalustoon. Traficom on julkaissut ajoneuvorekisterin, joka on päivitetty 30.9.2025. Sen tietojen mukaan, vaikka palveluntuottajalla olisi sopimus alueen kaikkien sähkötaksien kanssa voisi palveluntuottajalla olla käytössään Etelä-Karjalassa 17 ja Kainuussa 15 ajoneuvoa. Täyssähköisten taksien määrät kilpailutusalueittain Traficomin ajoneuvokannan mukaan 30.9.2025: Mikäli yrityksenne kokee yllä kuvattujen vaatimusten täyttämisen ongelmalliseksi yhdellä tai useammalla kilpailutusalueella, mikä olisi käsityksenne mukaan kohtuullinen prosenttiosuus puhtaita ajoneuvoja, jonka Kela voisi vaatia hankinnoissa kilpailutusalueittain 1.1.2027 alkaen? Millä perusteella näkemyksenne mukainen osuus olisi kohtuullinen? Traficomin julkaiseman ajoneuvokannan mukaan eniten täyssähkötakseja on isoissa kaupungeissa. Mikäli minimiautomääränä käytettäisiin nykyisen sopimuksen kilpailutuksen kerralla tarvittavaa kalustomäärää ja esittämiämme vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuksia, muodostuisi koko hankinnan vähäpäästöisten osuudeksi 39 % siten, ettei millään alueella tulisi lisätä kohtuuttomasti täyssähköisten taksien määrää nykyisestä. Tämä on merkityksellistä etenkin, jos vaatimuksen tulee täyttyä jo palveluntuotannon aloitushetkellä. Näkisittekö mahdollisena puhtaiden ajoneuvojen suosimisen matkatilausten välityksessä? Jos tuotantoon siirryttäessä puhtaiden ajoneuvojen vähimmäisvelvoite ei täyty, millä aikataululla saisitte lisättyä puhtaita ajoneuvoja toimintaanne? Aikataulun ratkaisee kuljetusten hinnoittelu. Mikäli autoilijat saavat kuljetuksista kohtuullisen korvauksen, on heillä mahdollisuus investoida vähäpäästöiseen kalustoon. Jos puolestaan kilpailutuksen ainoa kriteeri on kuljetusten hinta, on todennäköistä, ettei alhainen korvaustaso mahdollista investointeja, jolloin vaatimuksen täyttäminen ei ole mahdollista. Jos tuotantoon siirryttäessä puhtaiden ajoneuvojen vähimmäisvelvoite ei täyty, pitäisikö puhtaiden ajoneuvojen vajeen täyttämiseksi olla aikaa korjata asia ja kuinka pitkä ajan pitäisi olla? Alueilla, missä vähäpäästöistä kalustoa ei vielä ole, tarvitaan aikaa vähintään vuosi hankintapäätöksestä riittävän kalustomäärän hankkimiseksi. Nouseeko palvelukuvauksesta esiin asioita, joita tulisi tarkentaa? Kyllä Kertokaa, mitä kohtia tulisi tarkentaa Palvelunkuvauksen mukaan minimimäärä vähäpäästöisiä ajoneuvoja tulee olla palveluntuottajan käytettävissä palveluntuotannon alkaessa ja koko sopimuskauden ajan. Kuten todettua, monilla alueilla tämän ehdon täyttäminen [...]
Tietopyyntö: ympäristökriteerit Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoille
Tietopyyntö: ympäristökriteerit Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoille Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Lausumme kriteeristöstä kuljetuspalveluntuottajan näkökulmasta, joka toteuttaa palvelua M1 – luokan ajoneuvoilla. Ympäristökriteerit Kriteeristössä ainoana hyväksyttävänä käyttövoimana on mainittu sähkö. Markkinoilla on jo saatavilla 0 g CO2päästöisiä M1- luokan ajoneuvoja, joiden käyttövoiman on vety. Nähdäksemme kaupungin ei tulisi rajata käyttövoimaa, kriteereissä tulisi asettaa ainoastaanpäästörajat. Kiertotalouden toimenpideohjelman mukaiset kriteerit Kriteeriksi esitetään akun helppoa kierrätettävyyttä. Tarjousvertailun mahdollistamiseksi, tulee kriteerien olla mitattavia, mitä ”helposti kierrätettävä” ei nähdäksemme ole. Kierrätettävyys on sinällään hyvä ja kannatettava kriteeri, mutta ollakseen käyttökelpoinen, tulee nähdäksemme helppous määritellä tarkemmin. Kuljetuspalveluiden lisäkriteerit Lisäkriteeristössä kuljetuspalveluntuottajalta edellytetään mm. suunnitelmaa ympäristövaikutusten vähentämiseksi, ajoneuvokohtaista ajotavan seurantaa sekä reittisuunnittelu- ja optimointijärjestelmää. Nämä vaatimukset ovat sinällään relevantteja, mutta soveltuvat erittäin huonosti kilpailutuksiin, missä kilpailutetaan yksittäisiä ajoneuvoja ja yrityksiä. Merkittävä osa taksiyrityksistä on yhden auton yrityksiä, joille em. vaatimukset aiheuttaisivat kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Etenkin kilpailutettaessa kuljetuspalveluntuottajia Helsingin matkapalvelukeskukselle, on palveluntuottajan reittioptimointi täysin tarpeeton, koska optimointi tehdään jo tilaajan toimesta. Suomen Taksiliitto ry
Lausuntopyyntö, hallituksen esityksestä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi
LAUSUNTO 8.10.2025 Lausuntopyyntö, hallituksen esityksestä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi HE 134/2025 vp Suomen Taksiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Lausuntonaan Taksiliitto toteaa seuraavaa: Suomen Taksiliitto ry kannattaa hallituksen esitystä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Sopimus selkeyttää ja laillistaa tarpeellista rajat ylittävää taksiliikennettä, parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä sekä vahvistaa liikennepalveluiden saatavuutta alueilla, joilla joukkoliikenne on rajallista. Taksiliitto pitää esitystä erittäin tarpeellisena ja toivoo, että sopimus ja siihen liittyvät lakimuutokset saatetaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Suomen Taksiliitto ry
Tiedotteet
Taksiliikenteen kokeet määräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697114/03.04.03.00/2025 Taksiliikenteen kokeet määräyksestä Suomen Taksiliitto ry kannattaa kokeiden järjestämisen [...]
Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697103/03.04.03.00/2025 Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä Suomen Taksiliitto kannattaa koulutusorganisaatioille asetettavia selkeitä [...]
Määräys Taksiliikenteen koulutuksista
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697199/03.04.03.00/2025 Määräys Taksiliikenteen koulutuksista Suomen Taksiliitto ry kannattaa koulutusten yhtenäistämistä [...]
Lausunto keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta
LAUSUNTO Verohallinnolle 27.3.2026 Keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuus Pyydämme esittämään mahdolliset huomionne keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta Suomen [...]
Lausunto työryhmän mietinnöstä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi
LAUSUNTO 27.2.2026 Oikeusministeriö VN/5137/2022-OM-229 Lausunto työryhmän mietinnöstä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi [...]
Hallituksen esitys Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
LAUSUNTO 27.1.2026 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/17391/2025 Hallituksen esitys Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön [...]
Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2026
LAUSUNTO 8.12.2025 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/33329/2025 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairasvakuutuksesta korvattavan [...]
Suomen Taksiliitto ry:n vastaukset Kelan markkinavuoropuhelu 24.11.2025
Suomen Taksiliitto ry:n vastaukset Kelan markkinavuoropuhelu 24.11.2025 Tulisiko Kelan määritellä tulevassa hankinnassa [...]
Tietopyyntö: ympäristökriteerit Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoille
Tietopyyntö: ympäristökriteerit Helsingin kaupungin ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankinnoille Suomen Taksiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua [...]
Lausuntopyyntö, hallituksen esityksestä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi
LAUSUNTO 8.10.2025 Lausuntopyyntö, hallituksen esityksestä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn [...]
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi arvonlisäverolain 85§:n muuttamisesta
LAUSUNTO 19.7.2025 Valtiovarainministeriö VN/12977/2025 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi arvonlisäverolain 85§:n muuttamisesta Suomen [...]
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairasvakuutuslain 4 luvun muuttamisesta
LAUSUNTO 7.7.2025 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/301/2025 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairasvakuutuslain 4 [...]
Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla annetun lain sekä verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta
LAUSUNTO 21.7.2025 Valtiovarainministeriö VN/18653/2025 Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta [...]
Lausunto hallituksen esitysluonnokseen liikennepalvelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (taksit)
LAUSUNTO 5.6.2025 Liikenne- ja viestintäministeriö VN/25768/2024 Lausunto hallituksen esitysluonnokseen liikennepalvelulain ja eräiden [...]
Lausunto hallituksen esityksestä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
LAUSUNTO 20.05.2025 VN/8479/2023 Lausunto hallituksen esityksestä kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Norjan kanssa [...]
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
taksiliitto@taksiliitto.fi
TAKSILIITTO SOSIAALISESSA MEDIASSA
LISÄTIETOA TAKSILIITOSTA