Ajankohtaista
Uutiset
Lausunto alustatyölaista
LAUSUNTO 28.8.2026 Työ- ja elinkeinoministeriölle VN/32290/2024 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle alustatyölaiksi Yleiset huomiot Suomen Taksiliitto ry (jäljempänä ”Taksiliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta alustatyölaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (“esitysluonnos”). Yleisesti Taksiliitto pitää hyvänä sitä, että digitalisaation mahdollistamissa uusissa liiketoimintamalleissa ilmenneisiin epäkohtiin pyritään löytämään tasapuoliset ja ennakoitavat pelisäännöt. Taksiliitto pitää kuitenkin erittäin tärkeänä säilyttää edellytykset sille, että yritykset voivat edelleen teknologioiden ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa kehittää toimintaansa. Esityksen jatkovalmistelussa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että syntyvällä sääntelyllä ei luoda moninkertaista ja yhteensovittamatonta sääntelyä, joka ei kestä myöskään aikaa tai luo aitoja edellytyksiä valvonnalle. Valmistelussa ja esitetyissä säännöksissä ei oteta Taksiliiton näkemyksen mukaan riittävällä tavalla huomioon jo voimassaolevaa kansallista sääntelyä, joka kohdistuu mm. välityspalveluiden ja taksiliikenteen järjestämiseen. Soveltamisala ja määritelmät Esitysluonnoksessa lain soveltamisala määritellään hyvin lyhyesti suhteessa uuden alustatyön käsitteen alle. Alustatyö ja sen muodostamien termien määritelmät annetaan lain määritelmiä koskevassa 2 §:ssä. Rakenne perustuu moninaiseen määritelmien keskinäiseen suhteeseen. Taksiliitto katsoo, että soveltamisen tueksi hallituksen esityksen perusteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkkeihin tulkintavirheiden välttämiseksi. Taksiliitto katsoo, että määritelmiä ja niiden perusteluja voidaan pitää joltain osin riittämättöminä myös suhteessa siihen, että esityksen soveltamisalaan arvion mukaan erityisesti kuuluvilla toimialoilla on jo toimijoille määritelmiä, kuten esim. laissa liikenteen palveluista 320/2017 muutoksineen (“liikennepalvelulaki”).. Alustatyölain määritelmät eivät saa olla ristiriidassa näiden kanssa. Ristiriitaiset ja päällekkäiset vaatimukset lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa. Samoin yritystoiminnan edellytysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointi muodostuu eri rooleihin asettamisen myötä hyvin vaikeaksi ja oikeusvarmuus toiminnan oikeellisuudesta kärsii kohtuuttomasti. Esitysluonnoksen määritelmissä työtä välittävän ja algoritmijohtamisen määritelmät ja rajanveto yhdistettynä velvoitteeseen työhön liittyvän informaation jakamisessa jättää tilaa kysymyksille. Tätä pitäisi selventää niin määritelmässä, perusteluissa kuin omissa asiaa koskevissa säännöskohdissaan. Alustayrityksen määritelmä on laajasti tulkittuna mahdollista ulottaa ehdotetussa sanamuodossaan lähes mihin tahansa yritykseen, kun se edelleen yhdistyy automatisoidun järjestelmän määritelmiin. Alustatyön määritelmä on sidottu siihen, että automatisoidun seuranta- tai päätöksentekojärjestelmän kautta organisoidaan työtä ja edelleen nämä järjestelmät voivat olla sellaisia, “jolla tuetaan” alustayrityksen toimia. Sähköiset osin automatisoidut järjestelmät tukevat työn organisointia hyvin laajasti nykytyöelämässä ja yhteistyörakenteet esim. yritysten omien työntekijöiden ja vuokratyötä tekevien henkilöiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa ovat mukana kokonaisuudessa toiminnanohjausjärjestelmissä. Määritelmässä tulisi täsmentää olennaisuuden merkitystä kokoaisarvon tuotossa tai muilla keinoin. Algoritmijohtamista ohjaavat esitetyt säännökset eivät tue lähtökohtaista arviota lailta edellytettävällä tarkkuudella. Suomessa taksiliikenteessä työ on pitkälti organisoitunut taksiliikenneluvallisiin yrittäjiin, joista suurin osa työskentelee yksinyrittäjinä. Taksiyritysten henkilöstömäärä on keskimäärin 1,2 henkeä per yritys. Taksiliikenteessä kuljettajilla on puolestaan nimenomainen ajolupa tähän työhön. Käytännössä välittäjän määritelmä esityksen mukaan ulottuisi esityksen mukaan näihin yhden henkilön yrityksiin, jotka myyvät omaa tai korkeintaan yhden henkilön työpanosta yhden tai useamman alustan kautta. Välittäjälle kertyisi tätä kautta kaikkien käyttämiensä ja jossain määrin hallinnoimien alustayritysten velvollisuudet sen lisäksi, että välittäjä on jo taksialan oman lainsäädännön velvoittamana varmistanut, että a) yhtiöllä on yritystoiminnan oikeuttava lupa ja b) työtä suorittavalla on kuljettajan lupa ja toisaalta työsuhde, koska lupaa ei taksiliikenteessä saa luovuttaa toiselle ja edelleen varmistamalla jo muut työoikeudelliset velvoitteet ml. kuljettajia koskevat erityisvelvoitteet. Kertautuvia velvoitteita ja vaikutuksia ei ole arvioitu esityksessä ja sen perusteluissa riittävästi huomioiden kansallisen taksilainsäädännön erityispiirteet. Työsuhdeolettaman arviointi ja algoritmijohtamisen yhteensovittaminen jää myös määritelmissä esityksen perusteella edelleen varsin epäselväksi ja ennakointi [...]
Lausunto: Hallituksen esitys laeiksi väylälakien muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi
LAUSUNTO 23.8.2026 Liikenne- ja viestintäministeriö VN/34389/2025 Lausunto: Hallituksen esitys laeiksi väylälakien muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi Taksiliitto toteaa lausuntonaan, että väyläinfrastruktuuri on yhteiskunnalle sen verenkierto, joka mahdollistaa kaiken toiminnan. Sen huomioiminen myös osana huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä on erittäin tärkeää. Ehdotettu muutos maantielain 8 §:ään ”polttoaineen jakelun” korvaaminen ”liikenteen käyttövoimien jakelulla” on tarpeellinen päivitys, jotta myös latausinfra nähdään jatkossa osana liikenteen kriittistä infrastruktuuria. Tämä tukee käyttövoimasiirtymää ja mahdollistaa myös sähköisten ajoneuvojen käytön osana kriittisistä infrastruktuuria. Esityksessä ehdotetaan tiealueen määritelmän täydentämistä niin, että tiesuunnitelma voitaisiin laatia myös liikenteen valvonta-alueita varten, minkä tavoitteena on parantaa raskaan liikenteen valvontaan tarkoitettujen valvontapaikkojen riittävyyttä ja sijoittelua. Taksiliitto ei vastusta muutosta, mutta toteaa, että tarvetta turvallisille pysähtymis- ja taukopaikoille on ammattimaisella tieliikenteellä, taksiliikenne mukaan lukien, erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla. Toivomme, että valvonta-alueiden suunnittelun yhteydessä tarkastellaan mahdollisuutta hyödyntää samoja alueita laajemmin myös muun ammattiliikenteen tarpeisiin, kun se ei ole ristiriidassa valvonnan kanssa. Taksiliitto kannattaa varautumisen ja häiriönsietokyvyn vahvistamista sekä sitä, että kansallinen turvallisuus, maanpuolustus ja huoltovarmuus huomioidaan keskeisesti tienpidon yleisissä vaatimuksissa. Toimiva väyläverkko on olennainen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Liikenneverkon toimintavarmuudessa on kuitenkin huomioitava väyläinfrastruktuurin lisäksi myös ajoneuvojen liikkumisen mahdollistavat palvelut ja käyttövoimainfrastruktuuri, joiden merkitys kasvaa ajoneuvokannan sähköistyessä. Taksiliitto pitää tärkeänä, että väylälainsäädännössä säädetään selkeistä vastuista tilanteissa, joissa väylät eivät täytä niille asetettuja turvallisuus- ja kunnossapitovaatimuksia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää TEN-T-verkon turvallisuusvaatimuksiin ja tiestön asianmukaiseen talvihoitoon. Lisäksi ELY-keskukselle tulee säätää selkeä toimivalta ja velvollisuus rajoittaa tai kieltää liikennöinti tieosuudella, jonka tilapäinen kunto vaarantaa liikenneturvallisuuden esimerkiksi poikkeuksellisen liukkauden vuoksi. Näin vaaralliseen tieosuuteen liittyvä vastuu ei jää yksittäisen kuljettajan tai kuljetusyrityksen kannettavaksi, vaan liikenteen turvallisuus voidaan varmistaa ennakoivasti ja yhdenmukaisesti.
Lausunto fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta
LAUSUNTO 12.8.2026 Työ- ja elinkeinoministeriölle Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta annetun lain ja eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain muuttamisesta Suomen Taksiliitto ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta annetun lain ja eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain muuttamisesta. Asia: VN/14879/2026 Suomen Taksiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Taksiliitto pitää esitettyjä muutoksia pääosin teknisinä ja EU-sääntelyä täsmentävinä eikä näe estettä niiden hyväksymiselle. Samalla Taksiliitto pitää tärkeänä, että ETS2-päästökaupan käyttöönoton vaikutuksia tarkastellaan osana liikenteen kokonaiskustannuksia ja että ammattimaisen henkilöliikenteen toimintaedellytykset turvataan järjestelmän tullessa voimaan. Päästökaupan lykkääminen siirtää kustannusvaikutusta Esityksen mukaan päästöoikeuksien huutokauppa käynnistyy vuonna 2027, mutta polttoaineiden päästöihin kohdistuva hinnoittelu alkaa vuonna 2028. Ensimmäisen kerran päästöoikeuksia palautetaan vuoden 2028 päästöistä toukokuussa 2029. Taksiliitto pitää yhden vuoden lykkäystä perusteltuna. Samalla on huomattava, että lykkäys ei poista liikenteeseen kohdistuvaa kustannusvaikutusta, vaan siirtää sen myöhemmäksi. Ammattimaisessa henkilöliikenteessä polttoaine muodostaa merkittävän kustannuserän ja ajosuoritteet ovat tyypillisesti huomattavasti yksityisautoilua suurempia. Päästökaupan kustannusten vaikutukset korostuvat siten paljon ajavissa taksiyrityksissä. Liikenteen kustannusrasitusta on tarkasteltava kokonaisuutena Taksiliitto korostaa, että ETS2-järjestelmän vaikutuksia ei tule tarkastella erillään liikenteen muusta verotuksesta ja sääntelystä. Yrityksen näkökulmasta ratkaisevaa on eri velvoitteiden muodostama kokonaiskustannus. Kun päästökaupan kustannus alkaa sisältyä fossiilisten polttoaineiden hintaan, on samalla arvioitava kansallisen polttoaineverotuksen ja muiden liikenteeseen kohdistuvien verojen ja maksujen kokonaisuutta. Päällekkäinen ohjaus ei saa johtaa ammattimaisen liikenteen kustannusten kohtuuttomaan kasvuun. Tämä on erityisen tärkeää taksialalla, joka muodostuu pääosin pienistä yrityksistä ja jossa mahdollisuudet siirtää kustannusten nousua asiakashintoihin ovat rajalliset etenkin kilpailutetuissa kuljetuksissa. Kela-kuljetuksissa, hyvinvointialueiden kuljetuksissa ja kuntien järjestämissä kuljetuksissa hinnoittelu määräytyy pitkälti sopimusten ja kilpailutusten perusteella. Uusien kustannusten vaikutukset on siksi huomioitava myös julkisesti hankittujen henkilökuljetusten sopimus- ja hinnoittelumalleissa. Päästökauppatulot tukemaan siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen Taksiliitto pitää perusteltuna, että liikenteen päästökaupasta syntyviä tuloja suunnataan niiden toimialojen vihreän siirtymän tukemiseen, joihin ETS2 kustannukset kohdistuvat. Tuloja tulisi voida käyttää muun muassa ammattimaisen liikenteen vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen hankintojen tukemiseen sekä lataus- ja tankkausinfrastruktuurin kehittämiseen. Taksiliikenteessä erityistä huomiota on kiinnitettävä paljon ajavien ajoneuvojen sekä esteettömien taksien käyttövoimaratkaisuihin ja investointimahdollisuuksiin. Siirtymän onnistuminen edellyttää, että vaihtoehtoisia käyttövoimia voidaan tosiasiallisesti käyttää erilaisissa liikenneolosuhteissa ja eri puolilla Suomea. Ennakoitava toimeenpano Taksiliitto pitää tärkeänä, että ETS2-järjestelmän käyttöönotosta, aikataulusta ja kustannusvaikutuksista viestitään yrityksille hyvissä ajoin ja ymmärrettävästi. Sääntelyn toimeenpanon tulee olla ennakoitavaa ja hallinnollinen taakka pitää mahdollisimman vähäisenä. Taksiliitto puoltaa esityksessä ehdotettuja teknisiä muutoksia. Samalla Taksiliitto korostaa, että ennen ETS2 varsinaisen kustannusvaikutuksen alkamista vuonna 2028 on arvioitava liikenteen verotuksen, päästökaupan ja kompensaatiotoimien muodostama kokonaisuus. Ammattimaisen henkilöliikenteen kustannuskilpailukyky ja taksipalvelujen saatavuus on huomioitava tässä arvioinnissa.
Lausunto nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta
LAUSUNTO 11.8.2026 Valtiovarainministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta Suomen Taksiliitto ry pitää ammattidieselin käyttöönottoa perusteltuna keinona lieventää ammattiliikenteeseen kohdistuvaa polttoainekustannusten nousua. Ehdotettu järjestelmä on kuitenkin henkilöliikenteen näkökulmasta liian kapea. Taksiliikenne kohtaa samat polttoaineiden hinnannoususta aiheutuvat kustannuspaineet kuin muu ammattimainen tieliikenne, mutta jää nykyisen EU-sääntelyn vuoksi veronpalautuksen ulkopuolelle. Taksiliitto pitää tärkeänä, että Suomi edistää myös EU-tasolla ratkaisua, jossa ammattimainen taksiliikenne voidaan tulevaisuudessa sisällyttää vastaavan tuen piiriin. Hallituksen esitysluonnoksen tavoitteena on kompensoida raskaalle ammattimaiselle tieliikenteelle vuonna 2028 todennäköisesti käynnistyvän polttoaineiden jakelun päästökaupan kustannusvaikutuksia. Veronpalautukseen oikeuttaisi matkustajien kuljettaminen M2- tai M3-luokan linja-autolla sekä tavaroiden kuljettaminen vähintään 7,5 tonnin ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä. Taksiliikenne jää rajauksen ulkopuolelle siitä huolimatta, että kyse on ammattimaisesta henkilöliikenteestä ja polttoaine on taksiyritykselle suoraan palvelun tuottamiseen liittyvä kustannus. Taksiliiton näkökulmasta tätä epäkohtaa ei tule sivuuttaa, vaikka rajaus perustuu nykyisen energiaverodirektiivin mahdollistamaan ammattidieselin määritelmään. Polttoaineen hinnannousu koskee myös taksiliikennettä Hallituksen esitysluonnoksen mukaan polttoaineiden jakelun päästökauppa voi nostaa dieselin arvonlisäverollista litrahintaa noin 15–20 sentillä vuonna 2028. Lisäksi jakeluvelvoitteen nousun arvioidaan nostavan dieselin reaalihintaa noin 13 senttiä litralta. Kyse on siten kustannusmuutoksesta, jolla on merkitystä kaikelle paljon ajavalle ammattimaiselle liikenteelle. Taksiliikenteessä polttoainekustannusten nousua ei voida tarkastella samalla tavalla kuin yksityisautoilussa. Ajoneuvo on yrittäjän tuotantoväline ja ajosuorite syntyy asiakkaiden kuljetustarpeesta. Erityisen suuri merkitys polttoainekustannuksilla on pitkiä matkoja ajavassa liikenteessä sekä alueilla, joilla vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymisen edellytykset ovat vielä rajalliset. Taksit hoitavat ympäri Suomen Kela-korvattuja taksimatkoja, hyvinvointialueiden järjestämiä kuljetuksia, vammaispalvelujen kuljetuksia ja koulukuljetuksia. Harvaan asutuilla alueilla etäisyydet ovat pitkiä ja taksi voi olla käytännössä ainoa saatavilla oleva henkilöliikennepalvelu. Taksiliiton lausunnon lähtökohtana on juuri se, että polttoainekustannusten voimakas nousu voi heikentää palvelujen saatavuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä. Sähköistyminen etenee taksialalla, mutta mahdollisuudet siihen eivät ole samanlaiset kaikkialla Suomessa. Pitkät ajomatkat, latausinfrastruktuurin saatavuus, ajoneuvon käyttöaste ja erityiskuljetuksissa tarvittava kalusto vaikuttavat siihen, millä aikataululla käyttövoimaa voidaan käytännössä vaihtaa. Siirtymän on oltava hallittu. Taksiliikenteen asema on otettava mukaan jatkovalmisteluun Taksiliitto tunnistaa, että nykyinen energiaverodirektiivi rajaa ammattidieselin soveltamismahdollisuuksia ja että kansallinen lainsäätäjä ei voi yksin ratkaista taksien sisällyttämistä nyt ehdotettuun järjestelmään. Hallituksen esitysluonnoksessakin ammattitarkoitukseen käytetyn dieselin määritelmä perustuu energiaverodirektiivin 7 artiklaan. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta arvioida taksiliikenteen asemaa. Suomen tulee pitää EU:n energiaverotuksen jatkovalmistelussa esillä sitä, että ammattimaista henkilöliikennettä tulisi voida kohdella yhdenmukaisemmin ajoneuvoluokasta riippumatta. Taksiliitto esittää, että Suomi edistää aktiivisesti mahdollisuutta ulottaa ammattidieselin kaltainen kustannuskompensaatio tulevaisuudessa myös luvanvaraiseen taksiliikenteeseen. Tälle on myös selkeä yhteiskunnallinen peruste. Taksipalvelujen kustannusten nousu ei jää yksinomaan taksiyritysten kannettavaksi. Merkittävä osa alan liikenteestä tuotetaan julkisesti järjestettyinä tai korvattuina kuljetuksina. Kustannusten nousu voi siten näkyä myös kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion kuljetusmenoissa sekä viime kädessä kuljetuspalvelujen saatavuudessa. Veronpalautuksen tasoa on syytä nostaa Taksiliitto pitää ehdotettua 3,3 sentin litraperusteista palautusta matalana suhteessa niihin kustannusvaikutuksiin, joita järjestelmällä on tarkoitus lieventää. Esitysluonnoksen omien laskelmien mukaan energiaverodirektiivin vähimmäisverotaso mahdollistaisi nykyisellä laskentatavalla EN 590 -standardin mukaiselle dieselille enintään 6,7 sentin palautuksen litralta. Esityksessä palautus ehdotetaan tästä huolimatta rajattavaksi 3,3 senttiin ennen kaikkea valtiontaloudellisista syistä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL esittää lausunnossaan palautuksen nostamista 6,7 senttiin litralta. Taksiliitto pitää perusteltuna, että palautuksen taso asetetaan riittävän korkeaksi, jotta järjestelmällä on tosiasiallista [...]
YEL-uudistusta koskeva lausunto
LAUSUNTO 5.8.2026 Sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi yrittäjän eläkelain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Suomen Taksiliitto painottaa YEL-uudistusta koskevassa lausunnossaan taksialan erityispiirteitä, yritysmuotojen välisiä eroja sekä yrittäjän maksukykyä, oikeusturvaa ja muutosten ennakoitavuutta. Kommentit nykytilaan ja sen arviointiin Suomen Taksiliitto pitää esityksen nykytilan kuvausta pääosin oikeansuuntaisena. Nykyinen YEL-työtulon määrittely on yrittäjän näkökulmasta vaikeasti ennakoitava. Toimialan mediaanipalkkaan, liikevaihtoon ja muihin tilastollisiin tietoihin perustuva arvio ei kaikissa tilanteissa vastaa yrittäjän tosiasiallista työpanosta, yritystoiminnasta saatavaa tuloa eikä yrittäjän maksukykyä. Taksialalla toimii paljon pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä. Tulot voivat vaihdella huomattavasti alueen, vuodenajan, sopimusliikenteen määrän, kalustokustannusten ja muun kustannuskehityksen perusteella. Liikevaihto ei tällaisessa toiminnassa kuvaa suoraan yrittäjän käytettävissä olevaa tuloa. Korkea liikevaihto voi syntyä samalla, kun toiminnan kannattavuus ja yrittäjän oma ansio jäävät vähäisiksi. Myös yritysmuoto vaikuttaa siihen, kuinka hyvin veronalainen ansiotulo kuvaa yrittäjän työpanosta. Osakeyhtiössä yrittäjän ansiotulo muodostuu pääosin yrittäjälle maksetusta palkasta. Toiminimiyrittäjän ansiotulo perustuu yritystoiminnan tulokseen, joka voi sisältää yrittäjän oman työpanoksen lisäksi työntekijöiden työstä, kalustosta ja yritykseen sijoitetusta pääomasta syntyvää tulosta. Tämän vuoksi myöskään veronalainen ansiotulo ei sellaisenaan sovellu kaikissa tilanteissa mekaaniseksi työpanoksen mittariksi. Nykytilan arviointia tulisi täydentää toimialakohtaisella tarkastelulla. Arvioinnissa olisi käsiteltävä nykyistä tarkemmin yritystoiminnan kausivaihtelua, yritysmuotojen eroja, yrittäjän tulon ja yrityksen liikevaihdon välistä suhdetta sekä tilanteita, joissa yrityksen tulosta tuottavat yrittäjän lisäksi työntekijät. Taksiliitto pitää tärkeänä myös sitä, että yrittäjälle kerrotaan selkeästi YEL-työtulon vaikutuksista eläkkeen lisäksi sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan, työttömyysturvaan ja muuhun ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Järjestelmän ymmärrettävyys on keskeinen osa sen hyväksyttävyyttä. Kommentit ehdotuksista ja niiden vaikutuksista Taksiliitto kannattaa sitä, että yrittäjä voisi jatkossa valita YEL-työtulonsa perusteeksi joko eläkelaitoksen tekemän kokonaisarvion tai yritystoiminnan veronalaisen ansiotulon. Veronalaisen ansiotulon käyttäminen vaihtoehtoisena perusteena parantaa järjestelmän yhteyttä yrittäjän tosiasialliseen taloudelliseen tilanteeseen ja voi kohtuullistaa erityisesti pienituloisten yrittäjien vakuutusmaksuja. Valinnanvapauden on kuitenkin oltava tosiasiallista. Viimeksi päättyneen verotuksen tiedot kuvaavat pahimmillaan lähes kaksi vuotta vanhaa tilannetta. Taksialalla kysyntä, sopimukset, kustannukset ja yrittäjän työmäärä voivat muuttua olennaisesti tätä nopeammin. Yrittäjällä tulee olla oikeus saada työtulo määritellyksi myös ajantasaisen ja luotettavasti osoitetun tiedon perusteella silloin, kun yritystoiminnan laajuus, tulot tai yrittäjän työpanos ovat muuttuneet olennaisesti. Kolmen vuoden sitoutuminen valittuun työtuloperusteeseen on liian jäykkä ilman selvää poikkeusmahdollisuutta. Työtuloperustetta pitäisi voida vaihtaa myös kolmen vuoden määräajan aikana, jos yrittäjän toiminnassa tapahtuu olennainen ja pysyvä muutos. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi merkittävän kuljetussopimuksen päättyminen, toiminnan muuttuminen päätoimisesta sivutoimiseksi, kaluston vähentäminen, työntekijöiden palkkaaminen tai yrittäjän oman ajotyön olennainen väheneminen. Esityksen mukainen kokonaisarvioon perustuvan työtulon vuosittainen ansiotulotarkistus vaikuttaa yksisuuntaiselta. Työtulo voisi nousta ansiotulon kasvun perusteella, mutta ansiotulon aleneminen ei vastaavasti automaattisesti laskisi kokonaisarvioon perustuvaa työtuloa. Menettely voi johtaa siihen, että tilapäisesti hyvä tulovuosi nostaa YEL-työtuloa, vaikka yritystoiminnan myöhempi tulotaso ja maksukyky ovat heikentyneet. Tarkistuksen tulee toimia symmetrisesti, tai yrittäjällä on oltava yksinkertainen ja nopea oikeus hakea työtulon alentamista muuttuneiden olosuhteiden perusteella. Taksiliitto ei kannata aloittavan yrittäjän alennuksen poistamista. Nykyinen 22 prosentin alennus on ennakoitava ja automaattisesti yrittäjyyden alkuvaiheeseen kohdistuva tuki. Esitetty pienennetty työeläkevakuutusmaksu ei ole sille vastaava korvaaja. Joustoa voisi käyttää enintään kolmena vuonna seitsemän vuoden aikana, se edellyttäisi yrittäjän erillistä ilmoitusta ja se pienentäisi eläkekertymää. Aloittavan yrittäjän alennus puolestaan alentaa maksua vaarantamatta samalla tavoin vakuutuksen perusteena olevaa turvaa. Taksiyrityksen perustaminen [...]
Huomiot päästökauppaa koskevista säädösehdotuksista
Suomen Taksiliitto ry 24.7. Ensihuomiot Euroopan komission päästökauppaa koskeviin säädösehdotuksiin Liikenne- ja viestintäministeriön Kansainvälisten asioiden yksikkö pyysi EU22-liikennejaoston jäseniltä ensihuomioita Euroopan komission päästökauppaa koskeviin säädösehdotuksiin. Suomen Taksiliitto ry antoi omat ensihuomionsa 24.7.2026. Suomen Taksiliitto ry:n ensihuomiot päästökauppaa koskevista säädösehdotuksista Suomen Taksiliitto toteaa, että nyt käsiteltävä päästökauppadirektiivin uudistus ei välittömästi muuta tieliikenteen polttoaineita koskevaa ETS2-järjestelmää. Taksiliitto seuraa kuitenkin kokonaisuutta erityisesti ammattimaisen henkilöliikenteen kustannusten, kalustoinvestointien ja liikennepalvelujen saatavuuden näkökulmasta. Päästökauppatulojen käytössä on varmistettava, ettei ammattimaisen tieliikenteen siirtyminen vähäpäästöiseen kalustoon jää meri- ja lentoliikenteelle sekä teollisuudelle suunnattujen tukien varjoon. Päästökauppatuloja pitää voida käyttää myös ammattimaisen henkilöliikenteen vähä- ja nollapäästöisten ajoneuvojen hankintaan, lataus- ja jakeluinfrastruktuuriin sekä sähköverkon liittymä- ja kapasiteetti-investointeihin. Tukien ja rahoitusvälineiden tulee soveltua myös pienille yrityksille. Taksiala muodostuu pääosin pienistä yrityksistä, joiden mahdollisuudet tehdä kalustoinvestointeja riippuvat ajoneuvojen saatavuudesta, rahoituksesta, käyttöolosuhteista ja riittävästä latausinfrastruktuurista. Erityistä huomiota tarvitaan esteettömiin ajoneuvoihin sekä pitkää ajosuoritetta edellyttävään liikenteeseen. Tieliikenteen ETS2-järjestelmän myöhemmässä arvioinnissa on tarkasteltava päästökaupan, polttoaineverotuksen ja muiden liikenteeseen kohdistuvien velvoitteiden yhteisvaikutusta. Sääntely ei saa johtaa päällekkäiseen kustannusrasitukseen tai heikentää taksipalvelujen saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Kustannusvaikutusten arvioinnissa on huomioitava myös julkisesti rahoitetut henkilökuljetukset, kuten hyvinvointialueiden, kuntien ja Kelan kuljetukset. Päästökaupan aiheuttamien kustannusmuutosten tulee voida välittyä asianmukaisesti hankintasopimusten hintoihin ja indeksiehtoihin. Muussa tapauksessa kustannukset jäävät kuljetuspalveluja tuottavien pienten yritysten kannettaviksi. Taksiliitto pitää tärkeänä ilmastotavoitteiden toteuttamista kustannustehokkaasti ja ennakoitavasti. Siirtymän tulee olla teknologianeutraali, ja velvoitteiden rinnalla on oltava käytännössä saavutettavia investointitukia ja toimiva infrastruktuuri. Taksiliitolla ei tässä vaiheessa ole erillisiä huomioita meriliikenteen tarkkailua, raportointia ja todentamista eikä teollisuuden lämpö- ja polttoainevertailuarvoja koskeviin ehdotuksiin.
Lausunto Tilastotuotannon muutoksista 2027
LAUSUNTO 4.5.2026 TK/1065/00.07/2026 Lausunto Tilastotuotannon muutoksista 2027 Lausuntonaan Suomen Taksiliitto toteaa seuraavaa: Luotettava tieto on päätöksenteon perusta ja viralliset tilastot ovat kansallista pääomaa. Tilastoinnin keskeyttäminen katkaisisi aikasarjan ja tilaston lakkauttaminen johtaisi tilaston tietosisällön menettämiseen. Erillisrahoituksen saaminen tilastoille olisi erittäin tärkeää, jotta emme menetä lausunnon kohteena olevia tilastoja. 4.1. Energian hintatilasto on tärkeää taksialalle, koska polttoaine- ja energiakulut muodostavat merkittävän osan alan kustannuksista. Energian hintatietoja tulee seurata ja julkistaa kuukausittain. 4.4. Tietilasto, tieliikenneonnettomuuksien ja riistaonnettomuuksien tilastot tukevat liikenneturvallisuus työtä ja ovat tärkeitä seurantavälineitä tehtyjen muutoksien vaikuttavuudesta liikenteen kehityksen ja liikenneturvallisuuden osalta. Tieverkko on merkittävä omaisuuserä julkisessa taloudessa ja sen hoitamisen sekä kehityksen tulee perustua tutkittuun tietoon. Moottoriajoneuvojen ensirekisteröintitilasto ja moottoriajoneuvojen kantatilasto ovat tarpeellisia käyttövoimamurroksen ja liikenteen päästöjen kehityksen seuraamiseksi. Suomen Taksiliitto ry
Taksiliikenteen kokeet määräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697114/03.04.03.00/2025 Taksiliikenteen kokeet määräyksestä Suomen Taksiliitto ry kannattaa kokeiden järjestämisen siirtämistä Liikenne- ja viestintäviraston palveluntuottajan palvelupisteisiin. Tällä saavutetaan tilanne, missä koko maassa kokeet ja kokeessa vaadittava osaaminen sekä kokeiden arviointi on yhtenevää. Samalla huomautamme, että palveluntuottajalla tulee olla riittävän kattava palveluverkosto, jotta kokeisiin osallistuminen ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia tai vaikeuta kohtuuttomasti kokeiden suorittamista. Liitto kannattaa uuden aihealueen, ”Kuljettajan oikeudet ja velvollisuudet”, lisäämistä kuljettajakokeeseen. Kannatamme ja pidämme tärkeänä taksinkuljettajan ja yrittäjäkokeen koesuorituksissa todettavien koevilpin tarkennuksia. Kokeeseen ilmoittautumisen sisällyttäminen koesuoritukseen parantaa merkittävästi vilpilliseen toimintaan puuttumista. Tärkeä muutos on, että jälkikäteen havaitusta vilpistä jatkossa voidaan asettaa seuraamuksia. Taksiliitto esittää, että hylätyn yrittäjäkokeen ja taksinkuljettajan kokeen suorituksen jälkeen kokeeseen voi ilmoittautua uudelleen vasta 14 päivän kuluttua hylätystä suorituksesta. Mikäli koe on hylätty kolme kertaa peräkkäin, kokeeseen voi ilmoittautua uudelleen vasta 3 kuukauden kuluttua kolmannesta hylätystä suorituksesta. Nämä muutokset poistaisivat tehokkaasti myös vilpin mahdollisuutta kokeessa. Koekysymysten monipuolisuuteen on yrittäjäkokeessa ja taksinkuljettajan kokeessa kiinnitettävä erityistä huomioita. Koekysymysten pankki on oltava riittävän laaja ja kysymysten asettelun todentaa kielen ymmärtämistä, jotta koetta uusivalle henkilölle samoja kysymyksiä ei tule uudestaan koetta uusiessa, tai jotta samojen kysymysten määrä olisi mahdollisimman pieni. Riittävän laaja koepankki hankaloittaisi myös vilpin mahdollisuutta kokeessa. Taksiliitto ei kannata 25 a §:n 4 momentin kirjausta muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritetun taksinkuljettajan kelpoisuuden tunnustamisesta. Mikäli muissa EU- ja ETA-valtioissa suoritetun kelpoisuuden tunnustaminen tullaan kuitenkin sisällyttämään lakiin, on ehdottomasti asetettava vaatimus siitä, että tällaisen taksinkuljettajan ajoluvan hakijan on kuitenkin ennen taksinkuljettajan ajolupahakemuksen jättämistä tullut suorittaa 25 a §:ssä tarkoitettu taksinkuljettajan koe. Koevaatimuksen sisällyttäminen on välttämätöntä taksinkuljettajien yhteismitallisen osaamistason sekä riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon varmistamiseksi. Myös taksinkuljettajan täydennyskoulutus tulee määrätä pakolliseksi tällaisille kuljettajille, jotta kohtelu kaikille kuljettajille on tasaveroista. Suomen Taksiliitto ry
Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697103/03.04.03.00/2025 Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä Suomen Taksiliitto kannattaa koulutusorganisaatioille asetettavia selkeitä ja yhdenmukaisia vaatimuksia sekä valvonnan lisäämistä. Tämä on tärkeää koulutusten laadun ja sisällön yhtenäisyyden varmistamiseksi. Pedagogiset valmiudet ja opetustehtävän edellyttämä ammattitaito Ehdotamme, että kohtaan ”4.2 Opetustehtävän edellyttämä ammattitaito” lisätään toiseen kappaleeseen, että osaaminen voidaan todentaa työtodistuksen lisäksi koulutustodistuksella: ”Koulutuksesta vastaavan henkilön on osoitettava osaamisensa koulutusorganisaatiohakemuksen yhteydessä työ- tai koulutustodistuksilla, joista käy ilmi alan työkokemus tai suoritetut pedagogiset opinnot”. Jos haetaan koulutuslupa ainoastaan yrittäjäkoulutuksen järjestämiselle, niin kokemusta taksinkuljettajana toimimisesta ei vaadita ja koulutuksesta vastaavana voi toimia osoittamalla, että on suorittanut pedagogisia opintoja. Taksiliikenteen erityisryhmien kuljettajakoulutusta järjestävän koulutusorganisaation koulutuksesta vastaavalla henkilöllä tai yhdellä kyseiseen koulutukseen nimetyllä opettajalla tulee olla vähintään yhden vuoden kokemus päätoimisena taksinkuljettajana toimimisesta. Ehdotamme että sama vaatimus yhden vuoden kokemuksesta päätoimisena taksinkuljettajana toimimisesta tulisi ulottaa myös nyt taksinkuljettajan koulutukseen sekä taksinkuljettajan täydennyskoulutukseen. Suomen Taksiliitto ry
Määräys Taksiliikenteen koulutuksista
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697199/03.04.03.00/2025 Määräys Taksiliikenteen koulutuksista Suomen Taksiliitto ry kannattaa koulutusten yhtenäistämistä ja kehittämistä osaamistason nostamiseksi, sekä lakisääteisen 21 tunnin taksinkuljettajan koulutuksen palauttamista uusille kuljettajille. Myös alalla jo toimiville kuljettajille uusi täydennyskoulutus tarjoaa mahdollisuuden päivittää tietojaan ja osaamistaan ajan tasalle muutosten osalta. Tämän voi olettaa parantavan palvelun tasoa ja samalla yhdenmukaistaa toimintatapoja. Taksiliitto korostaa, että niin kuljettaja- kuin yrittäjäkoulutuksen valvontaa on kehitettävä ja lisättävä. Erityisesti verkkokoulutuksen / etäkoulutuksen, ollessa sallittua on houkutus väärinkäytöksiin ilmeinen mobiiliteknologioiden kehittyessä. Verkkokoulutuksen valvonnan, niin koulutuksen järjestäjän osalta kuin viranomaisen jälkikäteisen valvonnan kannalta, on edellytettävä luotettavia, tallentavia järjestelmiä, sekä vuorovaikutteisia koulutusmetodeja, joilla voidaan varmistaa oppilaan aktiivinen osallistuminen koulutukseen. Taksiliitto korostaa, että siirtymäaika, jolloin taksinkuljettajan ajolupia voidaan myöntää ja uusia lain voimaantulon jälkeen, mutta ennen kuin koulutusta on tarjolla, tulisi olla riittävän pitkä, jotta vaadittuja koulutuskokonaisuuksia on riittävästi tarjolla ajoluvan uusimista ja ajolupaa ensimmäistä kertaa hakeville kuljettajille. Hallituksen esityksessä on todettu, että taksinkuljettajan ajolupa voitaisiin myöntää henkilölle ilman taksinkuljettajankoulutuksen käymistä ehdotetun lain tultua voimaan sinä aikana, kun taksinkuljettajan koulutusta ei ole vielä tarjolla, kuitenkin enintään 31.10.2026 saakka. Missä laajuudessa taksinkuljettajan koulutusta on tarjolla lain voimaantulohetkellä, on vielä epäselvää, sillä Liikenne- ja viestintäviraston on annettava tarvittavat määräykset, hyväksyttävä koulutusorganisaatiot ja koulutusohjelmat, ennen kuin koulutusorganisaatiot voivat tarjota koulutusta. Mikäli muissa EU- ja ETA-valtioissa suoritetun kelpoisuuden tunnustaminen tullaan säilyttämään lakiehdotuksessa, on asetettava vaatimus siitä, että tällaisen kelpoisuuden esittävän taksinkuljettajan tulee suorittaa taksinkuljettajan koe. Koevaatimuksen sisällyttäminen on välttämätöntä taksinkuljettajien yhteismitallisen osaamistason sekä riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon varmistamiseksi. Taksinkuljettajan täydennyskoulutus tulee määrätä pakolliseksi myös EU- ja ETA-valtioissa suoritetun kelpoisuuden esittäville kuljettajille, jotta varmistutaan osaamistasosta riippumatta lähtömaasta. Jonkin kuljettajaryhmän sulkeminen ulos täydennyskoulutuksesta on vastoin yhtenäistä vaatimustasoa, ja luo riskin ulkomailta haetuista kelpoisuuksista ilman Suomen lain edellyttämää tietotaitoa ja osaamista. Suomen Taksiliitto ry
Tiedotteet
Lausunto alustatyölaista
LAUSUNTO 28.8.2026 Työ- ja elinkeinoministeriölle VN/32290/2024 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle alustatyölaiksi Yleiset huomiot [...]
Lausunto: Hallituksen esitys laeiksi väylälakien muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi
LAUSUNTO 23.8.2026 Liikenne- ja viestintäministeriö VN/34389/2025 Lausunto: Hallituksen esitys laeiksi väylälakien muuttamisesta ja niihin [...]
Lausunto fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta
LAUSUNTO 12.8.2026 Työ- ja elinkeinoministeriölle Fossiilisen polttoaineen jakelun päästökaupasta annetun lain ja eräiden polttoaineiden [...]
Lausunto nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta
LAUSUNTO 11.8.2026 Valtiovarainministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain [...]
YEL-uudistusta koskeva lausunto
LAUSUNTO 5.8.2026 Sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi yrittäjän eläkelain ja Eläketurvakeskuksesta annetun lain [...]
Huomiot päästökauppaa koskevista säädösehdotuksista
Suomen Taksiliitto ry 24.7. Ensihuomiot Euroopan komission päästökauppaa koskeviin säädösehdotuksiin Liikenne- ja viestintäministeriön Kansainvälisten [...]
Lausunto Tilastotuotannon muutoksista 2027
LAUSUNTO 4.5.2026 TK/1065/00.07/2026 Lausunto Tilastotuotannon muutoksista 2027 Lausuntonaan Suomen Taksiliitto toteaa seuraavaa: [...]
Taksiliikenteen kokeet määräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697114/03.04.03.00/2025 Taksiliikenteen kokeet määräyksestä Suomen Taksiliitto ry kannattaa kokeiden järjestämisen [...]
Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697103/03.04.03.00/2025 Lausunto taksiliikenteen koulutusorganisaatiomääräyksestä Suomen Taksiliitto kannattaa koulutusorganisaatioille asetettavia selkeitä [...]
Määräys Taksiliikenteen koulutuksista
LAUSUNTO 22.4.2026 TRAFICOM/697199/03.04.03.00/2025 Määräys Taksiliikenteen koulutuksista Suomen Taksiliitto ry kannattaa koulutusten yhtenäistämistä [...]
Lausunto keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta
LAUSUNTO Verohallinnolle 27.3.2026 Keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuus Pyydämme esittämään mahdolliset huomionne keskitetyn tiedonvälityksen toteutettavuudesta Suomen [...]
Lausunto työryhmän mietinnöstä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi
LAUSUNTO 27.2.2026 Oikeusministeriö VN/5137/2022-OM-229 Lausunto työryhmän mietinnöstä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi [...]
Hallituksen esitys Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
LAUSUNTO 27.1.2026 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/17391/2025 Hallituksen esitys Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön [...]
Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairasvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2026
LAUSUNTO 8.12.2025 Sosiaali- ja terveysministeriö VN/33329/2025 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sairasvakuutuksesta korvattavan [...]
Suomen Taksiliitto ry:n vastaukset Kelan markkinavuoropuhelu 24.11.2025
Suomen Taksiliitto ry:n vastaukset Kelan markkinavuoropuhelu 24.11.2025 Tulisiko Kelan määritellä tulevassa hankinnassa [...]
Nuijamiestentie 7
00400 Helsinki
taksiliitto@taksiliitto.fi
TAKSILIITTO SOSIAALISESSA MEDIASSA
LISÄTIETOA TAKSILIITOSTA