LAUSUNTO 28.8.2026

Työ- ja elinkeinoministeriölle VN/32290/2024

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle alustatyölaiksi

Yleiset huomiot

Suomen Taksiliitto ry (jäljempänä ”Taksiliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta alustatyölaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (“esitysluonnos”). Yleisesti Taksiliitto pitää hyvänä sitä, että digitalisaation mahdollistamissa uusissa liiketoimintamalleissa ilmenneisiin epäkohtiin pyritään löytämään tasapuoliset ja ennakoitavat pelisäännöt. Taksiliitto pitää kuitenkin erittäin tärkeänä säilyttää edellytykset sille, että yritykset voivat edelleen teknologioiden ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa kehittää toimintaansa. Esityksen jatkovalmistelussa tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että syntyvällä sääntelyllä ei luoda moninkertaista ja yhteensovittamatonta sääntelyä, joka ei kestä myöskään aikaa tai luo aitoja edellytyksiä valvonnalle. Valmistelussa ja esitetyissä säännöksissä ei oteta Taksiliiton näkemyksen mukaan riittävällä tavalla huomioon jo voimassaolevaa kansallista sääntelyä, joka kohdistuu mm. välityspalveluiden ja taksiliikenteen järjestämiseen.

Soveltamisala ja määritelmät

Esitysluonnoksessa lain soveltamisala määritellään hyvin lyhyesti suhteessa uuden alustatyön käsitteen alle. Alustatyö ja sen muodostamien termien määritelmät annetaan lain määritelmiä koskevassa 2 §:ssä. Rakenne perustuu moninaiseen määritelmien keskinäiseen suhteeseen. Taksiliitto katsoo, että soveltamisen tueksi hallituksen esityksen perusteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkkeihin tulkintavirheiden välttämiseksi.

Taksiliitto katsoo, että määritelmiä ja niiden perusteluja voidaan pitää joltain osin riittämättöminä myös suhteessa siihen, että esityksen soveltamisalaan arvion mukaan erityisesti kuuluvilla toimialoilla on jo toimijoille määritelmiä, kuten esim. laissa liikenteen palveluista 320/2017 muutoksineen (“liikennepalvelulaki”).. Alustatyölain määritelmät eivät saa olla ristiriidassa näiden kanssa. Ristiriitaiset ja päällekkäiset vaatimukset lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa. Samoin yritystoiminnan edellytysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointi muodostuu eri rooleihin asettamisen myötä hyvin vaikeaksi ja oikeusvarmuus toiminnan oikeellisuudesta kärsii kohtuuttomasti.

Esitysluonnoksen määritelmissä työtä välittävän ja algoritmijohtamisen määritelmät ja rajanveto yhdistettynä velvoitteeseen työhön liittyvän informaation jakamisessa jättää tilaa kysymyksille. Tätä pitäisi selventää niin määritelmässä, perusteluissa kuin omissa asiaa koskevissa säännöskohdissaan. Alustayrityksen määritelmä on laajasti tulkittuna mahdollista ulottaa ehdotetussa sanamuodossaan lähes mihin tahansa yritykseen, kun se edelleen yhdistyy automatisoidun järjestelmän määritelmiin. Alustatyön määritelmä on sidottu siihen, että automatisoidun seuranta- tai päätöksentekojärjestelmän kautta organisoidaan työtä ja edelleen nämä järjestelmät voivat olla sellaisia, “jolla tuetaan” alustayrityksen toimia. Sähköiset osin automatisoidut järjestelmät tukevat työn organisointia hyvin laajasti nykytyöelämässä ja yhteistyörakenteet esim. yritysten omien työntekijöiden ja vuokratyötä tekevien henkilöiden tai yhteistyökumppaneiden kanssa ovat mukana kokonaisuudessa toiminnanohjausjärjestelmissä. Määritelmässä tulisi täsmentää olennaisuuden merkitystä kokoaisarvon tuotossa tai muilla keinoin. Algoritmijohtamista ohjaavat esitetyt säännökset eivät tue lähtökohtaista arviota lailta edellytettävällä tarkkuudella.

Suomessa taksiliikenteessä työ on pitkälti organisoitunut taksiliikenneluvallisiin yrittäjiin, joista suurin osa työskentelee yksinyrittäjinä. Taksiyritysten henkilöstömäärä on keskimäärin 1,2 henkeä per yritys. Taksiliikenteessä kuljettajilla on puolestaan nimenomainen ajolupa tähän työhön. Käytännössä välittäjän määritelmä esityksen mukaan ulottuisi esityksen mukaan näihin yhden henkilön yrityksiin, jotka myyvät omaa tai korkeintaan yhden henkilön työpanosta yhden tai useamman alustan kautta. Välittäjälle kertyisi tätä kautta kaikkien käyttämiensä ja jossain määrin hallinnoimien alustayritysten velvollisuudet sen lisäksi, että välittäjä on jo taksialan oman lainsäädännön velvoittamana varmistanut, että a) yhtiöllä on yritystoiminnan oikeuttava lupa ja b) työtä suorittavalla on kuljettajan lupa ja toisaalta työsuhde, koska lupaa ei taksiliikenteessä saa luovuttaa toiselle ja edelleen varmistamalla jo muut työoikeudelliset velvoitteet ml. kuljettajia koskevat erityisvelvoitteet. Kertautuvia velvoitteita ja vaikutuksia ei ole arvioitu esityksessä ja sen perusteluissa riittävästi huomioiden kansallisen taksilainsäädännön erityispiirteet.

Työsuhdeolettaman arviointi ja algoritmijohtamisen yhteensovittaminen jää myös määritelmissä esityksen perusteella edelleen varsin epäselväksi ja ennakointi vaikeutuu. On ehdottoman tärkeää, että erilaiset työn tekemisen muodot tunnustetaan jatkossakin myös alustatyössä jo soveltamisalassa ja määritelmässä. Sopimussuhteissa työn laadusta sovitaan usein hyvinkin tarkasti ja sen toteuttamista seurataan yhteisymmärryksessä enenevässä määrin automatisoiduin keinoin. Yrittäjän omassa intressissä on usein valita yhteistyökumppani, joka voi toimittaa myös hyvän teknologisen ratkaisun. Digitaalinen alusta tai algoritmien käyttö osana sopimuksen toteuttamisen ohjausta ja valvontaa on edellytys varmistettaessa vastuullisten yritysten kilpailukyky ja tällainen on osa normaalia yritystoimintaa. Taksiliitto esittää, että määritelmässä on todettava selvästi, että alustatyötä voidaan suorittaa työsuhteessa tai sopimussuhteessa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai yhtiömuodossa tai muussa oikeussuhteessa.

Esitysluonnoksessa ja sen määritelmissä käytetty yksityishenkilö on terminä on tulkinnanvarainen ja siltä osin riittämätön suhteessa yksityisiin elinkeinonharjoittajiin. Yrittäjä voi harjoittaa toimintaansa aidosti myös sivutoimisesti ja ilman virallista yrittäjäasemaa. On kuitenkin selvää, että toimija, joka rekisteröityy tiettyyn rooliin, tulisi määritellä ensisijaisesti tuon roolin kautta. Tämä seikka tulisi huomioida itse säädöksen määritelmässä, työsuhdeolettamaa koskevana täsmennyksenä tai vähintään hallituksen esityksen perusteluissa. Koska määritelmä vaikuttaa työsuhdeolettaman syntymiseen, on näiden oltava keskenään yhdenmukaisesti perustellut. Taksiliitto pitää tärkeänä vapautta valita yhtiömuoto ja siten toteuttaa perusoikeutta hankkia elantonsa yrittäjänä ja valita sille muodon.

Nykytila ja vaikutusten arviointi

Esityksen perusteluissa ja nykytilan kuvauksessa viitataan hyvin maininnanomaisesti alustapohjaiseen liiketoimintaan erityisesti kuljetus- ja taksialalla. Taksiliikenteen sääntely on elänyt viimeisen vuosikymmen aikana merkittävissä määrin ja nyt 2026 syyskuussa ollaan saattamassa voimaan viimeisiä taksiyrittäjyyteen ja kuljettajien pätevyyteen liittyviä säädösmuutoksia. Osa muutoksista pohjaa samojen tavoitteiden toteuttamiseen kuin alustatyölailla haetaan esim. harmaan talouden torjuntaan liittyvät tarpeet.. Nykytilan kuvaus jättää huomioimatta riittävällä tavoin, että taksinkuljettaminen ja taksiyrittäjyys ovat Suomessa erityissääntelyllä luvanvaraisia. Luvanvaraisuus ja luparakenne itse elinkeinon harjoittamiseen ja toisaalta kuljettajarooliin liittyen muodostavat selvän rakenteen ja edellytyksen myös yrittäjäasemalle. Samoin laki liikennepalveluista määrittelee taksiliikenteen välityspalvelut ja asettaa tällaisen palvelun välittäjälle velvoitteita. Lakiesitys ja esitetyt perustelut ja nykytilan kuvaus sekä vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ota näitä huomioon riittävällä tavalla.

Taksiliitto korostaa, että jatkovalmistelussa on arvioitava mahdolliset ristiriidat säännöksissä ehdotetun lain ja olemassa olevan sääntelyn välillä. Taksiliitto ehdottaa lisäksi arvioitavaksi edelleen mahdollisuutta esimerkiksi antaa tulkintaolettamasta suora poikkeussäännös tai kirjata mukaan huomioitavana seikkana erityislainsäädännön asettamat vaatimukset rooleissa. Taksiliitto katsoo, että hallituksen esityksessä on vähintään annettava selvä tulkintaa auttava perustelu tämän seikan huomioiden.

Työsuhdeolettama

Taksiliitto pitää tärkeänä pitää entisellään voimassaolevan lainsäädännön työsuhdemääritelmän eri oikeudenaloilla ja pitää hyvänä esitettyä direktiivin vähimmäissoveltamista. Oikeusvarmuuden kannalta on erittäin tärkeää, että työsuhteen tunnusmerkit arvioidaan jatkossakin työsopimuslain 1 § 1 mom. pohjalta. Tämä varmistaa myös riittävän määrän tulkintatukea oikeusoppineiden näkökulmista ja oikeuskäytännöstä, jotta määritelmät seuraavat kehittyvän työelämän tarpeita.

Koska oikeus työllistyä yrittäjänä on myös perusoikeus, Taksiliitto pitää erittäin tärkeänä myös mahdollisuutta kumota työsuhdeolettama. Erityisesti toimiessa perinteisellä taksialalla, alan oma sääntely itsessään määrittelee eri toimijoiden roolit jo merkittävällä tavalla. Tämä on ohitettu esityksessä säännöstekstistä, lain perusteluissa ja vaikutusten arvioinnissa. Taksiyrittäjä, jolla on yrittäjän koulutus ja liikennelupa, tulisi jo itsessään toimiessaan luvan nojalla katsoa yrittäjäksi myös toimiessaan alustayritysten kautta/ yhteistyössä näiden kanssa. Tällaisia pakottavia säännöksiä on myös muilla toimialoilla. Erityislainsäädännön mukanaan tuoman asetelman tulisi suoraan katsoa kumoavan työsuhdeolettaman. Asia olisi syytä lisätä joko suoraan säännökseen omaksi momentikseen tai vähintään mainita se merkittävänä oletuksen kumoavana seikkana selkeästi perusteluissa. On selvää, että toimija, joka rekisteröityy tiettyyn rooliin, tulisi määritellä ensisijaisesti tuon roolin kautta. Alustatyölain säännöksien tuella ei myöskään voida synnyttää kerrosta liiketoimintasuhteisiin, jolla voitaisiin kiertää erityislainsäädännön vaatimuksia. Keinotekoisiin järjestelyihin käyttää osakeyhtiötä tai muuta yhtiömuotoa väärin tai vältellä työnantajavelvoitteita, on puututtava muilla keinoin.

Ne tilanteet, joissa työsuhdeolettama on voimassa tai vaihtoehtoisesti selvästi kumoutuu tulisi olla selvästi ennalta arvioitavissa. Arvion tulee myös alustatyötä koskevassa laissa sitoa kokonaisarvioon, jotta se tulee kestämään aikaa ja on linjassa yleisen työoikeuden kanssa. Tältä osin Taksiliitto esittää myös selvää asemaa liikennepalvelulain nojalla muodostuvaan tilanteeseen ja luvallisen elinkeinon rakenteen merkitykseen olettaman rikkoutumisessa.

Taksiliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että työsuhdeolettama sidotaan aiempiin lainvoimaisiin päätöksiin. Tietty oikeusvarmuus on tärkeää säilyttää lainvoimaisista päätöksistä. On kuitenkin tärkeä huomioida, että olosuhteet voivat muuttua hyvinkin nopeasti niin alustayrityksen toiminnassa kuin yhteiskunnassa ja työelämässä tai työn organisoinnissa. Taksiliitto katsoo, että mahdollisuus kumota olettava myös silloin, kun asiassa olisi lainvoimainen oikeuden ratkaisu tunnustetaan selvästi tai oletuksen katsotaan syntyvän tällä perusteella vain tietyn rajatun ajan.

Välittäjät

Välittäjiä koskevia velvoitteita on asetettu esitysluonnoksessa hyvin moneen kohtaan. Välittäjää koskeva säännös lähtee myös siitä, että alustayritys käyttää välittäjää. Käytännössä kuitenkin usein kyse on yhteistyöstä, jossa välittäjäksi määriteltävä yritys tai toimija pyrkii hyötymään yhteistyössä esim. asiakashankinnasta tai markkinointiulottuvuuksista. Säännöstekstissä sana “käyttää” jättää tilaa tulkinnalle ja sitä tulisi selventää. Tarkoituksenmukaisuus ja tarkkarajaisuus ei ole riittävä kokonaisuudessa, kun säännöksillä kuitenkin rajoitetaan sopimussuhteita ja toimijoille asetetaan velvoitteita ja seuraamuksia.Huomioiden sen, että iso osa välittäjäksi määriteltävistä toimijoista tulisi olemaan pieniä tai korkeintaan keskisuuria yrityksiä tai jopa yksittäisiä luonnollisia henkilöitä, tulisi säännösten seurattavuuteen ja velvoitteiden ymmärrettävyyteen kiinnittää erityistä huomiota. Välittäjiä koskeva säännös on hyvin lyhyt ja välittäjille asetetaan velvoitteita huolehtia erinäisistä seikoista hajallaan esitetyssä laissa. Taksiliitto katsoo, että lakiin tulisi harkita selvempää säännöstä välittäjän asemasta.

Taksiliitto pyytää lisäksi huomioimaan, että liikennepalvelulaki määrittelee sekä taksiyrittäjän, välityspalvelun että taksinkuljettajan. Kaikille näille toimijoille on asetettu erilaisia velvoitteita ja oikeuksia. Välittäjä olisi taksialalla alustatyölakia koskevan esityksen mukaan yleensä taksiyrittäjä, jolla on kuljettajia. Samalla digitaalisen ratkaisun alalle toimittava saattaisi olla alustayhtiö tai liikennepalvelulain mukainen välityspalvelu tai molempia tai ei mitään näistä. Yritysten asema muodostuu hyvin hankalaksi tulkita, jos samankaltaista toimintaa aiemmin säänteleviä säännöksiä ei tarkastella ja vaikutuksia arvioida uutta lainsäädäntöä tuotaessa. Direktiivin määritelmä, josta esitykseen on valittu kysymyksille avoin yksityishenkilön määritelmä, on riittämätön suhteessa yksityisiin elinkeinonharjoittajiin, joka on sallittu yritysmuoto Suomessa. Säädöstekstin ja perusteluiden tulisi antaa tähän selventävä ratkaisu.

Taksiliitto esittää, että myös välittäjälle asetettavat velvoitteet arvioidaan suhteessa säänneltyihin toimialoihin ja näiden kohdalla laaditaan suora poikkeussäännös tai lakiin kirjataan mukaan huomioitavana seikkana erityislainsäädännön asettamat vaatimukset rooleissa tai vähintään tulisi antaa selvä tulkintaa auttava perustelu esitöissä.

Alustatyötä tekevän tunnistaminen ja työnteon ehdoista varmistuminen (5 §)

Taksiliitto pitää hyvänä sitä, että kaikki eri palveluketjussa toimivat tahot varmistuvat osaltaan lainmukaisesta ja asiallisesta työntekijöiden kohtelusta myös alustatyössä. Oikeus ja velvollisuus varmistua työtä tekevän identiteetistä on myös tärkeä turvallisuuskysymys. Taksiliitto pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että perinteisesti velvoite on ollut säädettynä aina kunkin toimialan omassa lainsäädännössä esim. ammattipätevyyttä koskien. Alustayritys tulisikin velvoittaa huomioimaan aina myös ko. toimialan edellytykset ko. työn suorittamiselle.

Suomalaisessa yritysten välisessä toiminnassa tunnistetaan alihankintaketjuissa toisen yrityksen työntekijöiden olosuhteista varmistuminen sopimussuhteisiin perustuen. Taksiliitto pyytää tämänkin säännöksen osalta huomioimaan eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvoitteet selkeästi.

Alustayritykset toimivat ja voivat esityksen mukaan toimia jatkossakin myös puhtaan alustaroolin sijasta tai lisäksi suoraan markkinoilla, joille ne toimivat alustana. Määritelmä ja vastuut tältä osin alustan ja välittäjän sekä liikennepalvelulain määrittelemien välityspalvelujen ja taksiliikenneluvalla toimivien taksiyritysten suhteen ei ole riittävän selkeä. Tilanne voi Taksiliiton käsityksen mukaan olla sama myös muilla toimialoilla, joilla eri toimijoille on asetettu velvollisuuksia. Taksiliitto katsoo, että tältä osin on arvioitava velvoitteiden riittävä lakiperuste kaikissa tilanteissa. Työnteon ehdoista varmistumiseksi vaadittavat tiedot muusta lainsäädännöstä poikkeavin lisäyksin voisi johtaa siihen, että samalla markkinalla toimivien välillä syntyy tahattomasti oikeudetonta tietojen vaihtoa. Esityksessä olisi toivottavaa vähintään perusteluissa antaa selkeät esimerkit sallituista toimintatavoista tietoja vaihdettaessa mahdollisesti toisen samalla markkinalla kilpailevan toimijan kanssa tai oikeus kilpailuasetelman vuoksi kieltäytyä tietojen antamisesta. Lakiehdotuksessa tähän tilanteeseen ei oteta riittävällä tavalla kantaa, jotta yritys voi kilpailuoikeudellisia sanktioita pelkäämättä jakaa tietoa.

Algoritmijohtaminen (6-19 §)

Algoritmijohtamisen määritelmä pyrkii kattamaan automatisoidut seuranta- ja päätöksentekojärjestelmät. Määritelmän piiriin mahtuu hyvin monentyyppisiä sovelluksia. Johtamisen keinoja ja toteuttamista koskeviin säännöksiin sisältyy merkittävä määrä tiedonantovelvoitteita alustatyötä tekeville. Velvoite ulotetaan myös välittäjiin, kun kyse on näiden hallinnoimista järjestelmistä. Taksiliitto katsoo, että esitysluonnoksessa automatisoitujen seuranta- ja päätöksentekojärjestelmien ehdotettu määritelmä ei ole riittävän selkeä ja työkalut järjestelmien arviointiin ennalta jäävät riittämättömiksi. Esitysluonnoksen perusteella on helppo ymmärtää millaisiin 2010-luvulta yleistyneisiin alustayrityksiin ja esille nousseisiin epäkohtiin sääntely pyrkii vaikuttamaan. Taksiliitto korostaa kuitenkin myös algoritmijohtamisen määritelmään ja velvoitteisiin liittyen tarvetta arvioida ja selkeyttää sääntelyn suhdetta jo säänneltyjen liikenteen välityspalvelujen velvoitteisiin.

Alustayrityksen sopiessa yhteistyöstä yrityksen välillä sopimussuhteessa on paljon molemminpuolista tarvetta ja hyötyä. Alusta, joka yhdistää asiakkaan ja työn tarjoajan kantaa usein ison osan markkinointivastuusta ja siitä, että asiakkaita on saatavilla. Samanaikaisesti työn suorittava taho hyötyy tästä toiminnasta. Samoin työn suorittava yksinyrittäjä ei yksin pystyisi välttämättä suorittamaan kaikkia yhdenkään asiakkaan pyyntöjä, jolloin tämän kannattaa kuulua joukkoon, jossa työ jakautuu. Yhteistyön varmistaminen ja digitaaliset ketterät tavat toimia voivat kuulua tähän selvästi yritysten välillä tapahtuvaan toimintaan. Algoritmijohtamisen yhteys työsuhdeolettaman syntymiseen ja toisaalta kumoamiseen antaa syyn vähintään lisätä esimerkkejä säännöksen tarkoituksesta ja soveltamisesta perusteluihin. Yritysten välillä sovitaan varsinkin yhteisille asiakkaille työtä suoritettaessa hyvinkin tarkasti laadusta, toimitusajoista ja työtä tekevän vasteajoista. Alustatyölain hyvä tarkoitus ei saa kuitenkaan muodostaa estettä tosiasiassa harjoittaa yksinyrittäjänä työtä.

Taksiliitto pitää tärkeänä, että perusperiaatteet työn jakautumiselle edellytetään sovittavan ja avattavan alustatyön suorittajalle.. On tärkeä kuitenkin huomioida, että sovellusten ja toimialojen moninaisuus vaikuttaa siihen, että osa algoritmien toimintalogiikasta tulee vääjäämättä olemaan liikesalaisuuksia. Jos työsuhdeolettaman kumoaminen on pitkälti kiinni myös työtä tekevän mahdollisuudesta ottaa vastaan muita toimeksiantoja ja markkinoida esim. palveluaan myös suoraan asiakkaille, muodostuu alustayritykselle ja/ tai välittäjälle liiketoimintariski tiedon liian tarkasta avaamisesta tälle laajalle joukolle ja henkilöille. Tilanne voisi alustatyössä muodostua sellaiseksi, jossa työskenneltäessä muussa työsuhteessa tai yhteistyösuhteessa ei tällä tarkkuudella avattaisi eli tietoa jaettaisiin ns. normaalin liiketoiminnan periaatteista poiketen. Taksiliitto toivookin, että hallituksen esityksessä täsmennetään esityksen kokonaisvaikutuksen arviointia. Säännöksissä olisi lisäksi velvoitettava tai annettava selvä oikeus velvoittaa vastaanottava osapuoli erityiseen salassapitovelvoitteeseen lain nojalla saamista tiedoista.

Taksialalla vastuita sääntelee jo taksiliikennelupa. Alan toiminnan erityispiirteet tulee huomioida myös algoritmijohtamisen sääntelyssä. Osa laatuvaatimuksista, joihin algoritmit taksialan toimijoiden järjestelmissä perustuvat, nojaavat suoraan lainsäädäntöön. Nämä eivät ole työn johtamisen välineitä työsuhdemielessä ja digitaalinen kehitys tulee jatkossakin sallia ja mahdollistaa.. Selvintä tältä osin olisi luoda luvanvaraisessa liikenteessä toimimiselle selvät täsmennykset, kuten Taksiliitto esittää myös muilta osin.

Läpinäkyvyys, oikeussuojakeinot ja valvonta (20-33 §)

Taksiliitto pitää tärkeänä, että kaikilla alustatalouden ja alustatyön toimijoilla on riittävät oikeussuojakeinot. Valvontavastuu lankeaa esityksen mukaan työsuojeluviranomaiselle ja tietosuojavaltuutetulle. Taksiliitto pitää tärkeänä varmistaa, että valvontaan varmistetaan riittävät resurssit ja valvontatyötä tekevien osaamista erityisesti yritysten välisistä sopimussuhteista vahvistetaan huomioiden säännösten ulottuvuuden myös työsuhteessa tehtävää alustatyötä laajemmalle. Erityinen uusi lainsäädäntö tulee edellyttämään riittäviä neuvontavalmiuksia viranomaisilta jo ennen lain voimaantuloa.

Taksiliitto katsoo, että hyvitysmaksun mahdollinen päällekkäisyys ja muut hallinnolliset seuraamukset samaan toimintaan liittyen tulee huomioida ja yhteensovittaminen varmistaa viranomaisen toimesta.

Taksiliitto katsoo, että hyvitysmaksun esitetty vanhentumisaika tulisi yhteensovittaa muiden työn teettämistä koskeviin yleisiin vanhentumisaikoihin vähintään työsuhteessa tehtävän alustatyön osalta. Työsuhteisiin liittyviä kanneaikoja yhteensovitetaan juuri työntekijöiden ja työnantajien oikeusvarmuuden lisäämiseksi ja uuden erilaisen vanhentumisajan tuominen kokonaisuuteen alustayhtiöille ei ole perusteltua. Kanneaika tulisi viiden vuoden sijaan rajata kahteen vuoteen.

Muut huomiot

Taksiliitto haluaa lisäksi kiinnittää huomiota viestintäkanavaa ja yrittäjien edustajia koskeviin säännöksiin.

Taksiliitto katsoo, että ehdotetun alustayrityksen vastuulla perustettavan viestintäkanavan vaatimukset tulisi koskea ainoastaan yli 250 henkilöä työntekijöinä työllistäviä alustayrityksiä. Laajoissa yhteisöissä keskustelut tulevat vaatimaan moderointia, koska yrityksen tulee voida varmistua siitä, että se ei esim. anna alustaa syrjivälle tai muulle epäasialliselle toiminnalle ja puheelle. Yrityksen on silloin voitava tarvittaessa puuttua keskusteluun. Ratkaisuksi perusteluissa ehdotetaan riippumatonta toimijaa. Tämä voi olla kustannuksensa erittäin suuri. Esityksessä tulisi lisäksi huomioida paremmin se, että saatavilla oleviin maksuttomiin ryhmäviestintäkanaviin liittyy kaupallisessa toiminnassa omat lisenssisopimusehtonsa. Yhteystietojen välittäminen tai linkityksen tai hakusanojen julkaiseminen keskusteluun alustalle voi olla mahdotonta, jos yritys ei ole osallisena tässä. Säädöksessä ja perusteluissa tulisi huomioida todelliset mahdolliset keinot ja rajata kohtuulliset toimet sen mukaisesti. Suuryrityksen mahdollisuus toteuttaa esim. ulkopuolisen moderoinnin tukema keskusteluyhteisö on hyvin erilainen kuin alle 250 henkeä työllistävän alustayrityksen saati välittäjän.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan uutta yrittäjäsopimuskumppaneiden edustajan roolia (19 §).. Taksiliitto katsoo, että säännöstä yrittäjien edustajasta olisi täsmennettävä. Edustajien valintaa tulisi täsmentää siten, että edustaja voidaan valita vain kyseisessä oikeussuhteessa alustayhtiöön olevien keskuudesta. Lisäksi olisi tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että edustajille ollaan antamassa laajat tiedonsaantioikeudet sekä alustayhtiön toiminnasta että siihen sopimussuhteessa olevien tilanteista. Edustajien valintamenettelyä, salassapitoa tai muita velvollisuuksia ei kuitenkaan säädellä ehdotetussa laissa eikä ennestään muussa laissa. Sellaisen alustatyötä tekevän, joka ei halua omaa asiaansa koskevia tietoja edustajalle, on voitava varmistua edustajan valintamenettelyn oikeellisuudesta sekä toiminnan asianmukaisuudesta. Säännöksessä tulisikin lisäksi täsmentää, että edustajilla on oikeus vain alustatyötä tekevän pyynnöstä saada tiedot yksittäistapauksessa ja rajata muu tiedonsaanti yksilöimättömiin ja koottuihin tietoihin varmistaen tässäkin salassapidon ja mahdolliset eturistiriidat ja kilpailuasetelmat. Yrittäjäasemassa olevien oman liikesuhteen suoja ja itsenäisyys ei saa vaarantua.

Taksiliitto katsoo kokonaisuudessaan, että direktiivin soveltamisessa kansallisesti tulee kiinnittää huomiota kansalliseen erityissääntelyyn ja työn teettämisen muotoihin sekä oikeuskäytännön kehittymiseen. Esitetyn alustatyölain vaikutusten arviointi ja nykytilan kuvaus jättää monia tällaisia seikkoja kuvaamatta ja siten perustelujen ja itse säädöksen arviointi vaikeutuu.

Suomen Taksiliitto ry